Hekumallisia säkeitä
Sinikka
Vuolan toimittama eroottisen runouden antologia avaa tirkistelyaukkoja
intohimon hämärään yli sadan runoilijan voimin.
Olet täyttänyt
ruumiini tulella -antologian (WSOY) kaltaista teosta ei aiemmin ole Suomessa
koottu. Kirjailija Sinikka Vuola
teki melkoisen urakan käymällä läpi vuodesta 2000 vuoden 2017 alkuun julkaistut
runot ja poimimalla niistä teemaan sopivia tekstejä. Toimituskuntaan hänen
ohellaan kuuluivat Mikko Rouhiainen ja
Anna-Riikka Carlson.
Kokoelma on varsin kattava, elävien runoilijoiden
ikähaarukka ulottuu yhdeksänkymppisestä 1990-luvulla syntyneeseen. Kustantajia
on mukana kolmisenkymmentä ja runoja lähes 240.
Kirja on kronologinen, jokaiselta ajanjakson vuodelta on
mukana tekstejä. Muu ei olisikaan mahdollista, sillä eroottista ainesta on
vaikea runoista pyydystää ja karsinoida, se vilahtelee milloin missäkin rivien
välissä pulpahtaakseen jälleen riettaana pinnalle.
Tekstiensä perään runoilijoilla on ollut mahdollisuus
kirjoittaa niihin saatevirkkeitä. Moni onkin avannut runojensa taustaa,
syntyhetkeä, niiden eroottista luonnetta tai yleisesti kirjoittamisensa
estetiikkaa. Heidän tarkoituksenaan ei ole tulkita runojaan, lukija tekee sen
luonnollisesti ihan omillaan, mutta kiinnostavan lisän taustoitukset teokseen
tuovat.
 |
| Sinkka Vuola Villa Kivessä. |
J.K.
Ihalainen, jonka runosta Ihosi alla kytevät
sanat antologian nimi on poimittu, kertoo runonsa syntyneen hänen
rakastuttuaan tulevaan vaimoonsa. ”Kirjoitin
koko runon hänen alastomaan vartaloonsa, ja luin sen otsalampun valossa
pertormancefestivaaleilla Kaapelitehtaalla vuonna 2000.”
Runot luovat odottamattomia yhteyksiä asioiden välille,
ja kuten Vuola esipuheessaan toteaa, ne eivät useinkaan sano sanottavaansa
suoraan. Lukijan tehtäväksi jää antautua runon vietäväksi ja antaa mielikuvituksen
täyttää rivien välit.
”Vaistot ovat vahvinta mitä meillä on, eikä tiede niitä
valjasta”, Johanna Venho kommentoi
runoaan kokoelmasta Ilman karttaa,
jossa tuttuja asioita katsellaan uudesta vinkkelistä. ”Jäit koukkuun, paksu made, mätipussit vatsaontelossa. / Jäit
geenikartan taipeeseen, niljaiseen poimuun. / Kiinni jäit. Ja uit vain himosi
perässä
Aika aiheuttaa päänvaivaa monelle runoilijalle. ”Läheisyyden
huuma muistuttaa ikuisuutta, mutta on samalla jo menetettyä”, kirjoittaa Marjaana Aumasto What a Bitch -runonsa saatteessa. ”Kello ei tikitä / aika ei vie, mikään ei saavuta.” Kai Niemisen hetki puolestaan venähtää
ikuisuudeksi runossa Alan oppia. ”Hetket haihtuvat, tovit ja tuokiot, / mutta
uusia tulee ja tämä pysyy”
Eroottisissa kohtaamisissa ajantaju hämärtyy monien
muidenkin runoilijoiden säkeissä. ”Aika
hämmentyy miettimään tehtäväänsä / hänen lähellään” todetaan Eira Stenbergin runossa kokoelmassa Siksi seurustelen varkaiden kanssa. Pentti Holapalle kohtaaminen on pelkkää
preesensiä runossa Penetraatio. ”Oi valoisia öitä! Sanoinkuvaamaton kauneus
makaa minut. / lietsoo limakalvoja ja tietoisuutta, naulitsee preesensiin.”
 |
| Satu Rautiaisen maalaus Kolibrien esitys. |
Jos ajan suhde erotiikkaan onkin vähän hämärä, erotiikan
luontosuhde puolestaan on ongelmaton. Runoissa nämä kumppanukset vaeltavat käsi
kädessä. Talvi tarjoaa valkoisia lakanoita rakastavaisten maata, puu valuttaa
vihreää hunajaa heidän päälleen.
Mainiosta antologiasta jäin kaipaamaan Erkka Filanderin ääntä Hesarin
esikoiskirjapalkitusta Heräämisen valkea
myrsky -teoksesta. Sen riemukkaat säkeet juhlivat ruumiillisuutta luonnon
sylissä. ”Hän jakoi yökuuman ruumiinsa
meren kanssa / antoi sen herkästi syttyville puille. / Käsi piti lehtiä
hyvänään, suuteli ne väkeviksi / terälehtien rotkot sormia vasten / ja omisti
ruumiinsa ilon lihaksille.”
Samaa eroottista iloa luonnon helmassa löytää Saila Susiluodon kokoelmasta Dogma. ”rakastan sinua, sinussa kaikkea / hahmoasi kultaisessa valossa kun
ääriviivat sekoittuvat / ja onni on kuilun yllä tuoksuva silta”
Nyt eroottinen runo lähentelee jo rakkausrunoa, eikä
ihme, sillä niiden erotteleminen ei ole helppoa, vaikka kirjan toimituskunta
totesikin osanneensa tehdä eron näiden välillä. Tomi Kontion runo kokoelmasta Ilman
nimeä olisit valoa yhdistää genret suloisesti. ”Siinä on silmäsi, / siinä korvasi, nenäsi, häpysi. / Annan sinulle
aukot tuulen soittaa, / minun tulla kuin jokin sävel.”
Moni runoilija kokee myös kirjat ja kirjoittamisen
eroottiseksi. ”Sinä olet esileikki ja
leikki / Sinä olet esiripun takainen kuiskaaja mykkien ajatusten hetkellä /
Sinä ole kirjanmerkki joka avaa oikean sivun / tarinan jatkua” Katriina Ranne kirjoittaa runossaan Sinä olet leikki.
Ja toteaa aivan
oikein, miten seksuaalisuus on yksi muodoista, joiden kautta aikuiset voivat
säilyttää leikkisyyden elämässään. ”Maailmassa ei ole koskaan liikaa leikkiä.”
Siis leikki jatkukoon! Olet täyttänyt ruumiini tulella on mainio matkaopas intohimon
hämärille sivupoluille.
Sinikka
Vuola (toim.): Olet täyttänyt ruumiini
tulella –
Eroottisen runouden antologia. WSOY, 2017, 375
s.