”Voisitko kirjoittaa minusta kirjan?”
Taide-elämän värikäs eminenssi sai näköisensä
hienon kirjallisen muotokuvan Madame Krista
Mikkola. Elämäkerran kirjoittaja Lamppu Laamanen on pysytellyt sinnikkäästi
kulttuurivaikuttajan taidetta, tapahtumia ja ihmisiä pursuilevan uran
vauhdikkaissa vaiheissa.
Rahaa on mennyt,
mutta kulttuuria on tullut ja se kaikki on sen arvoista. Jonkun se piti tehdä.
Mun taiteilijat ovat tällä hetkellä Suomen huippuja.
Laamanen hyppäsi saman tien Krista Mikkolan tarinoiden poukkoilevaan
kyytiin ja tuloksena syntyi kerrassaan hulvaton, hauska ja kiinnostava
läpileikkaus galleristin, kuraattorin ja kulttuurivaikuttajan vaiheisiin niin taiteen estradeilla kuin
kulisseissa, niin Suomessa kuin maailmalla.
Laamanen on haastatellut kirjaan myös lukuisia Kristan
ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Heidän kertomuksensa tuovat oman panoksensa
madamen ilmeikkääseen muotokuvaan. Renessanssihahmo Eeropekka Rislakki summaa monen mielipiteen:
”Jos Kristaa ei olisi ollut olemassa, niin kuinka paljon
tässä maassa olisikaan jäänyt tekemättä tärkeitä kulttuuri- ja kuvataidepuolen
juttuja. Kuinka paljon olisikaan jäänyt kansainvälisiä ja eurooppalaisia
yhteyksiä syntymättä.”
Kaikki alkoi eiralaisessa kulttuurikodissa taiteilijaäiti
Irjan ja arkkitehti-isä Kirmon kannustavassa ilmapiirissä. Kristan elämään
kuuluivat jo tuolloin vanhempien iloiset kulturellit illanvietot. Ranskalainen
koulu puolestaan antoi oman silauksensa eurooppalaista sivistystä. Illalla
sitten nahkarotsi päälle ja ei kun menoksi!
Hjallis Harkimo
ajoi kerran mun prätkän mäsäksi, kun oltiin matkalla hänen Rolle-veljensä
juhliin Sipooseen. Hjallis ajoi, koska mä olin vähän huppelissa, hyndäsi ja
kaaduttiin, mutta vodkapullo ei mennyt rikki. Otettiin taksi Laruun ja
desinfioitiin käsivarsi- ja polvinaarmut sillä vodkalla. Pulloon jäi vielä
hömpsyt.
Mikkola sukelsi jo nuorena täysillä taide- ja
kulttuurimaailman pyörteisiin ja ilmiömäisenä verkostoitujana solmi suhteita taiteilijoihin
ja kulttuurielämän vaikuttajiin Suomessa ja Euroopassa. Omien gallerioidensa
ohella hän ehtinyt työskennellä monessa roolissa taiteen kuvioissa niin Amos
Andersonin taidemuseossa kuin Hannu Väisäsen yksityissihteerinä.
Galleria Katariinan näyttelysihteerinä työskennellessään Mikkola
tutustui Kalervo Palsaan, joka tuli
aina vodkapullo mukanaan näyttelyynsä iltapäivällä ja aloitti Kristan
vokottelun. ”Lähentely oli kuitenkin hyvin kaunista, jopa filosofista. Siinä oli
huumoriakin. Palsa oli äärimmäisen herkkä, sensuelli ja kärsi paljon
yksinäisyydestään.”
Krista Mikkola signeeraa elämäkertaansa Galleria Halmetojassa.
Kuva: Hannele Salminen
Mikkolan moniin ansioihin kuuluu suomalaisten
naistaiteilijoiden esille nostaminen ja maailmalle vieminen. Etunenässä hänen
katraaseensa kuuluivat 1980-luvulla aloittanut vahva taiteilijakolmikko Leena Luostarinen, Marika Mäkelä ja Marjatta Tapiola sekä myöhemmin mukaan tullut Nanna Susi.
”Aika nopeasti mulle selvisi, miten piristävästi Krista
vaikutti Helsingin taidemaailmaan. Hän oli kävelevä kipinä, josta loisti uskoa
luovaa valoa”, kommentoi Nanna Susi. Mikkolaa luonnehtivien lausuntojen ohella
myös taiteilijoiden omalle äänelle ja mietteille taiteen olemuksesta on
kirjassa annetuttu tilaa.
Saatuaan teoksen valmiiksi Marika Mäkelä pohtii, kuka tämän
oikeastaan teki? Mä olen miettinyt, onko
maalauksen salaperäisyys sen oma vai onko se sen maalauksen tekijän. Tuntuu,
että maalaus jotenkin sieppaa niin kutsutun tekijänsä sielun ja yhtäkkiä
näyttääkin, ettet sinä minua tehnyt”.
Leena Luostarinen puolestaan opasti katsomaan taidetta
omaan tinkimättömään tyyliinsä. Mikkola oli myynyt hänen teoksensa Sfax Helsingin kaupungin taidemuseolle.
Kun maalaus oli esillä Taidehallissa, eräs toimittaja erehtyi kysymään mitä
taiteilija sillä halusi sanoa?
Leena suivaantui
täysin: ”Hän (siis taulu) saa itse kertoa! Älä kysy multa, maalaushan on sun
kanssa. Siinä silmiesi edessä.” (HAMissa aukeaa
9.10. museon kokoelmissa olevien Leena Luostarisen hienojen teosten näyttely.
Silloin voimme itsekin kuunnella mitä Sfaxilla
on sanottavaa.)
Lamppu Laamasen ja Krista Mikkolan toimiva yhteispeli Madame Krista Mikkolassa on upottanut
minut taidemaailman syövereihin, sen vastakohtaisuuksiin ja takaiskuihin, mutta
ennen kaikkea taiteen lumoon ja kauneuteen, joita ilman elämää olisi mahdotonta
edes kuvitella.
Annetaan Krista Mikkolan ystävän, Torinossa asuvan kirjailijan
ja luennoitsijan Eija Tarkiaisen tiivistää
olennainen Madame Krista Mikkolan elämästä
ja työstä, joita tinkimätön intohimo taiteeseen on johdatellut:
Kyky ottaa oma
paikkansa ja nauttia kyvyistään ja lahjoistaan on edellytys sille, että voi
käyttää niitä muiden hyväksi ja iloksi.
Lamppu
Laamanen: Madame Krista Mikkola. Jonny Kniga.
2026. 303 s. https://www.johnnykniga.fi/
Lamppu Laamanen on kulttuurielämää laajalti kokenut
tietokirjailija, joka on kirjoittanut elämäkerran muun muassa Andy McCoysta. https://kirjasta-kirjaan.blogspot.com/2018/11/lamppu-laamanen-andy-rocknroll-star.html