Antti Vuori ja alitajunnan kuvat

Antti Vuori (1935–2014) oli taiteemme ”outolintu”, jonka fantasiamaailmaa voi nyt ihmetellä Taidesalongin hienossa muistonäyttelyssä. Juha Ilvaksen toimittama Antti Vuori – Elämän värit -taidekirja tempaa mukaan koloristin karnevaaliin.

On kuin sukeltaisi outoon maailmaan, sirkukseen tai kummaan kavalkadiin, kun astuu perinteikkääseen Taidesalonkiin Antti Vuoren muistonäyttelyyn. Sen on koonnut hänen pitkäaikainen galleristinsa Christina Bäcksbacka. Mukana on lähes viisikymmentä teosta – maalauksia ja veistoksia – taiteilijan uralta 1970-luvun lopulta vuoteen 2010.

Antti Vuori syntyi taiteilijaperheeseen ja vietti lapsuutensa Lauttasaaren maisemissa, jotka tuolloin muistuttivat enemmän maaseutua. Antin koulu ei sujunut, mutta taiteilu luisti sitäkin paremmin. Jo 12-vuotiaana hän voitti Suomen oppikoulujen ja seminaarien piirustus- ja maalauskilpailun. Voittoteos päätyi lastentaiteen museon kokoelmiin Chicagoon.

Taideakatemian koulussa Sam Vannin merkitys oli Vuorelle merkityksellisin, grafiikkaa opetti Tuulikki Pietilä. Monien luokkatovereidensa ohella Vuori lukeutui Maaliskuulaisiin, jotka informalismi vapautti akateemisen taiteen kahleista sukeltamaan alitajuntaan ja tuomaan sieltä mielikuvia kankaalle ikuistettaviksi.

Taidematkat maailmalle tutustuttivat niin Picasson, Kandinskyn, Matissen kuin Chagallin teoksiin, joiden vaikutteita voi aistia Vuoren viimeisimmistäkin töistä. Mutta hän on silti aivan omanlaisensa ”outolintu”, joita hän töissään usein maalasi eri muodoissa. Outolintu vuodelta 1968 voitti seuraavana vuonna Taidemaalariliiton 40-vuotisnäyttelyn palkinnon.

Rakastavaiset, 1988.

 Vuoren teoksissa kirmaavat mitä kummallisimmat oliot, eläimet ja ihmiset mielikuvien, matkojen, unien, sattuman ja intuition synnyttäminä. Teosten kertovat nimet antavat osvittaa niiden tulkintaan. Rakastavaisten (1988) punainenkin hehkuu niin että katsojaa kuumottaa. Mutta ennemminkin kuin lähteä teoksia tulkitsemaan, katsojan kannattaa upota niiden maailmaan, ja antaa tunnelman viedä mukanaan.

Sillä kuten taiteilija J.O. Mallander Elämän värit -teoksessa kirjoittaa: ”Vuori pysyy tietyn perusrunollisen elämänvoiman tuntumassa, jolla on kaikupohjaa ranskalaisessa surrealismissa ja Välimeren mytologioissa.” Ja ensimmäisenä tätä tunnelmaa on synnyttämässä väri; hehkuvat punaoranssit ja intensiiviset siniset, jotka silloin tällöin antavat tilaa pehmeille pastelliväreille.

Koralliriutta, 1994.

Mutta vaikka teoksia leimaa huumori ja ilottelu, melankolia on mukana tummina sävyinä, ristiriitoina. Omaa henkilöhistoriaakin kuvista löytyy. Onko kirjan kannen kuva Sirkusleijona, 2010, taiteilijan omakuva? Kokiko hän olevansa savannien kuningas, joka on pakotettu viihdyttämään katsojia sirkuksessa, vai kuningas, joka tuo katsojille iloa taiteellaan? Kenties molempia.

Taidesalonki oli Antti Vuoren taiteen keskeinen esittelypaikka, yksityisnäyttelyjä hän piti yli neljäkymmentä ja osallistui lukuisiin ryhmänäyttelyihin sekä koti- että ulkomailla. Hänen töitään on hankittu niin museoiden ja säätiöiden kokoelmiin kuin yksityiskoteihin.

Antti Vuori - 50 vuotta taiteilijana näyttelyssään
Taidesalongissa vuonna 2005. Kuva: Timo Kirves.

Viimeisen näyttelynsä yhteydessä Taidesalongissa vuonna 2010 taiteilija päätti tuottaa omakustantaneena kirjan taiteestaan. Komean teoksen on toimittanut Juha Ilvas, joka on laatinut teokseen laajan curriculum vitaen. Antti Vuori halusi kirjaan mukaan myös J.O. Mallanderin kirjoituksen Taidesalongin näyttelyluettelosta vuodelta 1985. Se ei tälläkään hetkellä ole päivääkään vanhentunut. Lainataan häntä vielä lopuksi.

”Mielikuvitus on perhosen kaltainen – voit pyydystää perhosen, mutta et sen lentoa. Perhosen ajattelematon koreilu ei tietenkään palvele kenenkään järkevän ihmisen intressejä, mutta so what? Se viehättää ja viettelee kuitenkin. Juuri siksi, ehkä. Ja mehän haluamme tulla vietellyksi… Sitähän taide ja runous ovat parhaimmillaan.”

Juha Ilvas (toim): Antti Vuori – elämän värit. Antti Vuori.  2011. 132 s.

Antti Vuoren muistonäyttely Taidesalongissa (Bulevardi 3B) 10.5. saakka.