Meritta Koivisto: Suojelija

Miten dekkari syntyy?

Meritta Koiviston Suojelija-trillerin kansainvälisen menon pyörteisiin kätkeytyy – yhtään vauhtia hidastamatta – myös kirjailijan pohdintoja häntä itseään kiinnostavista aiheista kuten vallasta, luokkanoususta ja moraalista.

Teollisuusmagnaatti Konrad Ledermann luki omasta kuolemastaan Afonbladet-iltapäivälehdestä Nizzan rantabulevardin kahvilassa. Lehdet olivat repineet näyttäviä otsikoita helikopterionnettomuudesta jo parisen viikkoa.

Ihastelin ensivilkaisulta kirjan tunnelmallista,
utuista kantta. Kunnes se jollain tavalla alkoi
häiritä silmääni.Takakansiteksti paljasti:
”Kuva luotu hyödyntäen tekoälyä.”

Näin alkaa Meritta Koiviston Suojelija-dekkari (Avain). Se tempaisee saman tien mukaansa, sillä tarinan käänteet yllättävät kerta toisensa jälkeen ja koukuttavat lukijan odottamaan seuraavaa dramaattista kohtausta.

Koiviston uskottavat, lihaa ja verta olevat monitasoiset henkilöhahmot tulevat tututuiksi, ja lukija seuraa heidän kujanjuoksuaan eri puolilla maailmaa herpaantumattomalla jännityksellä. Tämä ei ole ihme, sillä paitsi kirjailija Koivisto on kansainvälisesti palkittu elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja.

Suojelija on itsenäinen jatko-osa Sukulainen-dekkarille, jossa kolmikymppinen, tukholmalainen rikoskonstaapeli Harriet Jaatinen astui näyttämölle. ”Harrietissa on paljon piirteitä, joita toivoisin itselleni. Hän on systemaattinen ja tarkka sekä kiinnittää huomionsa yksityiskohtiin”, Meritta Koivisto tunnusti kirjan julkistamistilaisuudessa Oodi-kirjaston Saarikoskimatolla.

Harrietin isä Ahti tuli, kuten niin moni suomalainen, töihin Ruotsiin 1970-luvulla. Tuolloin ahtaajana satamassa työskennellyt isä on Harrietille tärkeä, juureva turvapaikka maailman hälyltä. ”Ahdin kautta pystyin käsittelemään suomalaisen työväenluokan tuolloista tilannetta ja luokkanousua. Halusin myös luodata isän ja tyttären välistä suhdetta”, kertoi Koivisto, joka itsekin on asunut Tukholmassa kuutisen vuotta.

Kirjan toinen, itseoikeutettu päähenkilö teollisuusmagnaatti Konrad Ledermann ajaa tahtoaan läpi hinnalla millä hyvänsä. ”Hänen henkilöhahmonsa tarjosi minulle mahdollisuuden tarkastella valtaa. Konrad on ristiriitainen hahmo, jonka nykyisyyden kaikupohjana piilee lapsuuden traaginen kokemus”.

Vaikkei Konrad millään muotoa vietä ”pyhää elämää”, tarinan mutkat heittävät hänet Pohjois-Espanjaan pyhiinvaellusmatkalle. ”Oli hauskaa luoda absurdeja tilanteita hänen kahden, peräti erilaisista elämänoloista tulevien matkakumppaniensa seurassa”.

Kolmantena päähenkilönä tarinaan pyyhältää vuosia yksityiseen psykiatriseen sairaalaan suljettu Sonja. Hän on pakomatkallaan saanut seurakseen peliriippuvaisen nuoren hurjapäisen Cecilian. ”He ovat vaarallinen kombinaatio, joka onnistuu huijaamaan jopa Konradia, mitä hän itse asiassa arvostaa, sillä siihen ei moni pysty.”

Interpolia paetessaan kaksikko ajautuu kirjailijan entiseen kotikaupunkiin Los Angelesiin, missä hän toimi kahdeksan vuotta YLEn ja maikkarin kulttuuritoimittajana. ”Totta kai minun piti sujauttaa parivaljakko hienoon, vanhaan, kaiken nähneeseen Casa del Mar -merenrantahotelliin”, Koivisto muistelee nostalgisena.

Meritta Koiviston kuvasi Ari Haimi.

Mistä kirjailija kehittää näin laajan ihmissuhdeverkoston ja monipolvisen tarinankulun? ”Lähden isolta tarjottimelta, mutta olen tiukka editoija, jonka huoneentaulu Kill your darlings on kaikille kirjailijoille tuttu. Vaikka kuinka pitäisin jostain kohtauksesta, mutta se ei istu kokonaisuuteen, siirrän sen armottomasti Kohtausten varastooni, Koivisto tunnustaa.

Oman twistinsä tarinaan tuo Konradin katolisuus. ”Pääsen kirjan kautta käsittelemään minua kiinnostavaa synnin käsitettä ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Miten suhteuttaa asioita eri henkilöiden näkökulmista katsottuna. Tarkastelen toisin sanoen kysymystä: Missä kulkee moraalin raja?”

Koivisto aloitti – ja jatkaa – myös kaunokirjallisuuden parissa. Dekkarin kirjoittamista hänelle ehdotti digitaalinen kirjapalvelu Storytel, joka on julkaissut Harriet Jaatinen -sarjan molemmat osat aiemmin.

Ensi keväänä ilmestyy sarjan kolmas osa Perijä. ”Jouduin miettimään, ketkä henkilögalleriastani otan jatkoon mukaan. Käsittelen tulevassa teoksessani perhedynamiikkaa sekä sitä, miten valta alkaa vaikuttaa ihmisissä myös henkisesti”, kirjailija paljastaa. Tämänkään jälkeen Harriet Jaatinen ei ehdi lepäillä laakereillaan, sillä Koivistolla on jo sarjan neljäs osa työn alla.

Meritta Koivisto: Suojelija. Avain. 2024. 299 s. www.avain.net