Jouni Ranta & Marko Erola: Vilpitön mieli

Pitkää nenää taiteelle

Jouni Ranta ja Marko Erola paljastavat Vilpitön mieli -teoksessaan, miten Suomi myytiin täyteen väärennettyä taidetta.

 Entisen taidekauppiaan Jouni Rannan ja toimittaja Marko Erolan kirjoittama Vilpitön mieli -teos (Tammi) on tällä hetkellä varsin ajankohtainen, kun Suomen historian suurinta taiderikosvyyhtiä puidaan käräjillä. 

Asianosaisena Ranta on saanut lukea kuulustelupöytäkirjoja ja väittää, että epäiltynä on koko taidekauppamaailman kerma. Ensimmäistä kertaa epäiltynä on myös huutokauppatalojen johtoa.

Pahasti jälkijunassa kuitenkin ollaan. Ranta tietää, sillä hän on reilun kolmenkymmenen vuoden aikana myynyt yli tuhat taideväärennöstä.

 ”Taulut on myyty maan ja maailman arvostetuimpien taiteilijoiden töinä. Niitä ovat myyneet maan arvostetuimmat taideliikkeet ja huutokaupat. Niillä on tehty kymmeniä miljoonia euroja – sitä enemmän, mitä ylempänä taidekaupan ruokaketjussa toimija on.”

Yksityiskohta Risto Suomen
teoksesta Omatunto.

Ranta haluaa kertoa tarinansa, sillä moni muu soppaa hämmentänyt on jo poissa kuvioista. Kuolema, sairaudet ja itsemurhat ovat niittäneet satoa. Hän haluaa antaa taiteen ystäville käsityksen, miten taidekauppa toimii, miten varkaille luotiin ”vilpittömin mielin” myyjien markkinat. Miten ostajia vedettiin nenästä kerta toisensa jälkeen.

Vaikka kaupattavaksi tarjottu teos arveltiin – tai peräti tiedettiin – väärennökseksi, se pantiin silti myyntiin ”vilpittömin mielin” toteamalla, että sen alkuperä oli ”epävarma”. ”Kaikki tekivät sitä. Se oli maan tapa.”

Lisäksi monet tunnustetut taidearvioijat todistivat väärennettyjä teoksia alkuperäiseksi silkkaa ammattitaidottomuuttaan. Ja monesti taulun kuva huutokauppaluettelossa tulkittiin takeeksi sen aitoudesta. Kun teos oli aikansa ollut kierrossa, se oli jo muuttunut aidoksi. Joka kierroksella sen hinta nousi, ja myyjät keräsivät voitot.

Mutta Vilpitön mieli ei ole vain sujuva ja vetävä dokumentti taidekaupan vilpillisyydestä ja vastuun pakoilusta. Se kertoo myös köyhän forssalaispojan noususta ryysyistä rikkauksiin ja rysähdyksestä takaisin maan pinnalle.

Jouni Ranta ja Marko Erola kirjansa
 julkistamistilaisuudessa Tammessa.

Ranta ei tiennyt taiteesta mitään lähtiessään 1980-luvun alkupuolella setänsä seuraksi pariksi päiväksi kaupittelemaan sisustustaidetta auton takakontista. Nousukaudella taulukauppa kävi kuumana, teokset olivat sijoituksia, joita etunenässä kahmi pörssikeinottelija Pentti Kouri. Jouni Rannan vaatimaton bisnes lähti nousukiitoon vasta, kun hän tapasi Taiteilijan.

Sillä kauppaa väärennetyillä tauluilla voi käydä vasta, kun joku väärennöksiä ensin maalaa. Ja Taiteilija maalasi taitavasti – teoksia, jotka oli ”signeerannut”: Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Onni Oja, Hjalmar Munsterhjelm, Tyko Sallinen, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Marc Chalgall ja monet muut.

Jos taulut olivat liian tuoreita, niin että märkä maali vielä tarttui käsiin, homma oli helppo hoitaa. Teosten saunottaminen oli taattu konsti. ”Aina oli viisi taulua seurana ylälauteilla. Saunomisen jälkeen pidin vähän aikaa tulta pesässä ja lopuksi tuuletin ovet auki. Taulu vanheni kahdessa päivässä.” Tupakantuhkaa teoksiin ripottelemalla sai aikaan hienoa patinaa.

Mutta 1990-luvun lama kumautti moukarilla taiteenkin markkinoita. Stratosfääriin kohonneet hinnat romahtivat pahimmillaan 90 prosenttia. Avioero, kintereillä läähättävät poliisit ja ulosotto ajoivat Rannan kuoleman porteille. Hän makasi koomassa kahdeksan viikkoa ja heräsi neliraajahalvaantuneena.

Toipuminen vei kolme vuotta, Seutulan avovankilassa vierähti lähes sama aika. Mutta vasta kun Taiteilija, Veli Seppä, jää kiinni ja tunnustaa vuonna 2013, alkaa valtava vyyhti purkautua. ”Eri tutkinnanhaaroissa on kymmeniä epäiltyjä. Rikoshyödyksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa, mikä on eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen suuri summa.”

"Albert Edelfet", kirjan kuvitusta.

Osansa Rannan kritiikistä saa osaamaton poliisi, joka oli haluton tutkimaan taidekauppaa ja tyytyi vuosikausia napsimaan vain välikäsiä. Suuret kalat saivat uiskennella rauhassa. Edelleen markkinoilla kiertävät väärennökset olisi viimeistään nyt kalastettava pois. Ja kuka olisi parempi niitä onkimaan kuin Ranta itse, joka on niistä suuren osan alkujaan matkaan saattanut. Hän on valmis hommaan.

Pablo Picassolta Vilpittömään mieleen lainattu motto, ”Taiteella liiketoimintaa harjoittavat ovat enimmäkseen huijareita”, tulee moneen kertaan todistetuksi tarpeellisessa ja toivottavasti kenttää puhdistavassa teoksessa. Se olisi taiteen ja taiteilijoiden voitto.

Jouni Ranta & Marko Erola:

Vilpitön mieli – miten myin Suomen täyteen väärennettyä taidetta.

Tammi. 2017.182 s.

Risto Suomen näyttely Galleria Heinolla on auki 23.4. saakka.