Pirkko Koskenkylä: Tänään kotona – huomenna maailmalla

Pirkko Koskenkylän seikkailut kotona ja maailmalla

Miten vihtiläisestä orpotytöstä tuli televisiotoimittaja ja maailmanmatkaaja Swan-veneiden luojan Pekka Koskenkylän kumppanina, päälle päätteeksi kirjailija ja taidemaalari? Tarinan jännittävät vaiheet Koskenkylä on taltioinut inspiroivaan omaelämäkertaansa.

Kirjasta kirjaan -blogissani vierailee tällä kertaa ystäväni Hilkka Kotkamaa, jonka kanssa ihastuimme ikihyviksi Pirkko Koskenkylän uuteen teokseen Tänään kotona – huomenna maailmalla (Airut Kustannus) ja teimme siitä seuraavan jutun.

Teos starttaa Pirkon lapsuudesta pienessä vihtiläisessä maalaiskylässä. Tuolloin elettiin työntäyteistä sodanjälkeistä aikaa, jolloin kaikki käsiparit olivat tarpeen murjotun maan jälleenrakennuksessa. Lapsiakin tarvittiin – niinpä kouluissa oli syksyllä ”perunannostoloma”. Ja jos ei muuhun vielä kyennyt, niin ainakin viemään lämpimäisleivän naapuritaloon.

Hämmästyttävän tarkkaan Pirkko Koskenkylä muistaa menneisyyden pieniäkin yksityiskohtia. Niitä lukiessa saman ajan kokeneille herää eläviä muistoja, ja muutoin aiheesta kiinnostuneille tarjoutuu aitoa, konkreettista ajankuvaa.

Parsitut sukanpolvet eivät haittaa, kun
Pirkko katsoo luottavaisena tulevaisuu-
teen Pellervo-lehden kannessa 1951.

Pikkutytön maalaisidyllin särki onnettomuus, jossa kolmevuotias Pirkko menetti rakkaan äitinsä tapaturmaisesti. 

Seuraavaksi kuvaa astuu kylmäkiskoinen äitipuoli, joka kehottaa Pirkkoa lähtemään maailmalle mahdollisimman varhain. Kymmenvuotias ei aikaillut, vaan otti neuvosta vaarin.

Opiskelut Helsingin yliopistossa jäivät, kun Koskenkylä temmattiin lastenkengissään taapertelevaan televisioon. 

Hän oli mukana monessa projektissa MTV:n kulta-aikaan 1972 – 1992. Suositun Tänään kotona -ohjelman toimittajan ja juontajan pesti vuosina 1972 – 1977 osoittautui varsinaiseksi kisällinäytteeksi.

Sen sinnikkäimpiin seuraajiin kuului Helsingin Sanomien kärkevä toimittaja Jukka Kajava, joka haukkui lähetyksen pataluhaksi heti seuraavana päivänä lähes joka kerta. ”Me ohjelmantekijät olimme hänestä vanhoja, konservatiivisia tanttoja, joilta puuttui kosketus aikaan”, Koskenkylä kirjoittaa. Se ei tietenkään pitänyt paikkaansa, sillä tekijät elivät normaalia nuorten perheiden arkea.

Eikä Kajava aavistanut, että näillä kotoisilla makasiiniohjelmilla oli suuri tulevaisuus edessään eri puolilla maailmaa. Ylen huippusuosittu Strömsö kuuluu niihin harvoihin Suomessa tehtyihin ohjelmiin, joita näytetään jopa Ruotsin televisiossa parhaaseen katseluaikaan.

Television pioneerit tekivät työtään enemmän innolla kuin taidolla. Eikä kommelluksilta vältytty. Tänään kotona -sarjan kahdessadas lähetys syntymäpäiväkakkuineen oli koitua kohtalokkaaksi, juuri kun lähetys oli alkanut.

”Televisiolamppujen kuumuudessa kaksisataa ohutta kynttilää sulivat nopeasti, ja yhtäkkiä koko kakku leimahti tuleen muuttuen kiukkuiseksi tulipatsaaksi.” Ohjelma vihellettiin poikki, ja katsojat jäivät paitsi tätä jännitysnäytelmää.

Pirkko Koskenkylä on löytänyt Mansikkapaikkansa
Bargemonin keskiaikaisen pikkukylän liepeiltä.
Kuva: Anni Kotkamaa

Reportaasimatkalla Pariisissa Koskenkylä tapasi tulevan Pariisin kirjeenvaihtajan Helena Petäistön, jonka kanssa suunnitteli tämän stand-upien huolitellun kuningattaren ensimmäistä kuvajuttua bistrossa. Petäistöltä ilmestyi juuri ennen joulua tilastojen kärkijoukkoon nopeasti kivunnut ”jännitysnäytelmä” Ranska, Macron ja minä (Otava).

Yksityiselämässään Koskenkylä koki noihin aikoihin kaksi avioliittoa, joista toinen päättyi eroon ja toinen puolison kuolemaan. Oliko tämä nyt tässä, elämä koettuna ja elettynä? hän ihmetteli.

Ei suinkaan. Teeveetyöhönsä kyllästynyt sinkku päätti vilkaista lehden henkilökohtaista palstaa aikana, jolloin moista partnerin metsästystä pidettiin varsin epäilyttävänä. Ei vielä eletty nettitreffien ja tintereiden aikaa, jolloin kukaan ei ole moksiskaan, vaikka joku olisi löytänyt kumppanin Keltaisesta pörssistä.

Koskenkylä vastasi ilmoitukseen, jonka oli lähettänyt Swan-veneiden rakentajana tunnettu pietarsaarelainen Pekka Koskenkylä. Tämä vei sittemmin nuorikkonsa Ranskaan ja sieltä moneksi vuodeksi purjehtimaan maailman merille. Muutama myrskykin koettiin.

”Yhtäkkiä veneen perä nousi melkein pystyyn, ja samalla keula sukelsi syvälle. Suunnattomat vesimassat pyyhkäisivät keulan ylitse. Parahdin kauhusta, sillä olin varma, että Pekka oli huuhtoutunut yli laidan. Kun keula vihdoin nousi syvältä vedestä, Pekka makasi kannella pitäen tiukasti kiinni paksusta ankkurikettingistä.” Haverista selvittiin säikähdyksellä ja jollan menetyksellä.

Pirkko ja Pekka kiersivät veneellään maailman merillä seitsemän
vuotta. Kuva: Pekka Koskenkylä.

 Lopulta pariskunta rantautui kuivalle maalle Ranskan Rivieralle. Ensin Cannesiin, kunnes oma talo vihreän Provencen sydämessä alkoi houkutella. Lähes omin käsin rakennetun talon syntyvaiheita Koskenkylä kuvaa mainiossa kirjassaan Koti Provencessa.

Talon valmistuttua tekemisen puute alkoi vaivata, ja Pirkon sormia syyhytä. Maaseudun rauhassa syntyi romaanitrilogia Pohjantuuli sekä monenlaisia muistelmia, kaikkiaan yhdeksän teosta. Vaihtelua kirjalliseen työskentelyyn tuo maalaaminen, jonka tuloksia on ihailtu näyttelyissä niin Suomessa kuin Ranskassa.

Sujuvasti, hauskasti ja rehellisesti kirjoitettu Tänään kotona – huomenna maailmalla todistaa, että utelias, avoin ja rohkea asenne elämään palkitsee. Vie vihtiläisen orpotytön vaikka ranskalaisen kartanon emännäksi, kirjailijaksi ja taidemaalariksi. Ei hullumpi elämäntarina, jonka jatkoakin on varmaan tulossa…

Pirkko Koskenkylä: Tänään kotona – huomenna maailmalla.

Airut Kustannus. 2017. 344 s.