Ville Hänninen & Ville Tietäväinen: Kertova kuva

Enemmän kuin tuhat sanaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen teos Kertova kuva sukeltaa konkreettisin esimerkein pintaa syvemmälle kartoittaessaan journalistisen kuvituksen lajeja, mahdollisuuksia ja keinoja.

Kuvitus on rakennettu ja ajateltu kuva, joka taustoittaa tekstiä, luo uuden tai useita näkökulmia aiheeseen. Se voi poimia ideansa tekstin rivien välistä, konkretisoida, kyseenalaistaa ja tiivistää oleellista informaatiota pieneenkin tilaan.

Kuvitus ei toista tekstin sanomaa vaan luo omaperäisesti siihen uusia tasoja. Näin se parhaimmillaan todella kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

– Tästä huolimatta kuvittajien tuotantoa on esitelty vähän – lehtikuvittajien töistä puhumattakaan. Ne menevät usein päivän päätteeksi lehden mukana ”kalankääreiksi” ja unohdetaan, toimittaja, tietokirjailija Ville Hänninen pahoitteli kirjan julkistustilaisuudessa.

Villet Tietäväinen ja Hänninen.

Hän päätti palkitun kuvittajan ja graafisen suunnittelijan Ville Tietäväisen kanssa tehdä asialle jotain: esitellä ihmisen ajatuksen ja käden saumatonta yhteistyötä jälkimmäisen ”retrospektiivin” avulla. Näin kookkaaseen, iskevästi kuvitettuun teokseen Kertova kuva (SKS) syntyi yhtenäinen tyyli.

Arkkitehtuuria opiskellut, kuvituksia sivutyönään piirtänyt Tietäväinen sai vuosituhannen vaihteessa tehtäväkseen laatia parisensataa kuvaa Kuukausiliitteen teemanumeroon. Aiheena oli – ei enempää eikä vähempää – kuin kuluneen tuhannen vuoden historian merkkihetket. Työ kesti seitsemän kuukautta ja vei miehen mennessään, arkkitehtuuri sai jäädä.

Vaikka Kertova kuva esitteleekin kymmenesosan Tietäväisen lehtikuvituksista 1990-luvun lopulta näihin päiviin, se on ennen kaikkea hakuteos ja inspiraationlähde alan ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Kuvat ovat itseoikeutetusti pääosassa, jota Hännisen teksti taustoittaa ja täydentää.

Hän on kuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija, jonka Kirjan kasvot – Sata vuotta suomalaisia kirjankansia (SKS, 2017) palkittiin vuoden parhaana taidekirjana. Se sai myös Suomen Taideyhdistyksen Vuoden taidekirja -palkinnon.

– Kuvia ei pidä selittää, kuvitus on oivalluksen taidetta, jossa lukija osallistuu kertomuksen rakentamiseen. Näin kuvan viestikin menee paremmin perille ja jää mieleen. Valokuvalla ei tätä mahdollisuutta ole. Uutiskuvaa voi rajata, muutoin sillä ei voi kuvituksen tavoin kertoa, totesi Hänninen.

Samaa mieltä on Tietäväinen, joka suree, että vaikka kuvapinta-ala lehdissä n lisääntynyt, sisältö ei vastaavasi ole saanut lisää tilaa. Kuvituksesta säästetään ja sen sijalla käytetään kuvapankkeja ja valokuvia.

– Halvan, yleisluontoisen, yleensä ylikansallisen kuvapankkikuvan ero täsmäiskuna toteutettuun, tarkasti ajateltuun ja asiayhteyteen sovitettuun kuvitukseen on valtava. Kuvittajakentällä on hienoja, vajaakäytössä olevia ammattilaisia, joiden työpanosta pitäisi hyödyntää enemmän.

Koska journalismi siirtyy enenevässä määrin verkkoon, siihen olisi tekijöiden mielestä panostettava. Näin ei ainakaan vielä ole tapahtunut. ”Varsinkin nettijulkaisujen taitto on vielä lapsenkengissä. Jutut ovat kuvien ja tekstin junia, joista puuttuu hierarkia ja dramaturgia”, kirjassa todetaan.

Tietäväinen ja Hänninen osoittavat kirjallaan vakuuttavasti miten monipuolisia mahdollisuuksia ainutlaatuisella, rohkealla kuvituksella on rikkoa rajoja, yllättää lukija, tuottaa oivalluksen iloa ja syventää tekstin sanomaa.

Ville Tietäväinen & Ville Hänninen: Kertova kuva –

Journalistisen kuvituksen mahdollisuuksia ja keinoja. SKS. 2018. 199 s.