perjantai 1. joulukuuta 2017

Kalevi Jäntin palkinnot kolmelle kunnianhimoiselle nuorelle kirjailijalle


 Olavi Koistinen novellikokoelmallaan Mies joka laski miljoonaan, Maria Matinmikko runokokoelmallaan Värit ja Matias Riikonen romaanillaan Suuri fuuga voittivat vuoden 2017 Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnot.

Matias Riikonen ja Olavi Koistinen.
Kuva: Jouko Vatanen

 Professori Jalmari Jäntti ja rouva Hildur Jäntti perustivat vuonna 1942 säätiön nuorena kuolleen poikansa muistoksi. Kalevi Jäntin säätiön tarkoituksena on suomalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen palkitsemalla nuoria kirjailijoita. Palkinnon on nyt saanut 117 kirjailijaa.

Säätiön palkintolautakuntaan kuuluivat puheenjohtaja, kanslianeuvos Satu Jäntti-Alanko, VTT Anna Alanko, kriitikko Mervi Kantokorpi, professori Jyrki Nummi, kustantaja Touko Siltala ja runoilija Saila Susiluoto.

18 000 euron suuruisen palkinnon voittivat tänä vuonna kolme kirjailijaa, jotka kaikki ovat olleet ehdolla myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajiksi esikoisteoksillaan. Ehdolle lähetettiin kaikkiaan 34 teosta, joiden tekijät ovat alle nelikymppisiä ja julkaisseet korkeintaan kolme teosta.

”Harvinaisen vahva esikoisteos”

Helsingin Sanomien toimittaja, kirjailija ja diplomi-insinööri Olavi Koistinen (s. 1977) oli esikoisteoksellaan Mies joka laski miljardiin (Kosmos) tänä vuonna myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto -ehdokas.

Hänen novellikokoelmansa pakkomielteiset nuoret miehet ovat uppoutuneet omiin kummallisuuksiinsa. Yksi päättää laskea miljardiin, toinen haluaa lehmäksi.

”Kuuluuko kirjoittaja itse joukkoon, entä onko nörttiys uusi normaali?” tiedusteli toimittaja Antti Majander Helsingin Kirjamessujen tilaisuudessa Koistiselta.

Rakastan tietokonepelaamista ja olen joutunut opettelemaan sosiaalisuutta. Lehmäksi en ole halunnut, mutta joksikin toiseksi ihmiseksi kyllä. Nörttiys on uutta idividualismia, nörtit ovat nykyajan rocktähtiä, vastasi Koistinen.

Vaikka kokoelma nojaa modernismin perinteeseen, raadin mielestä ”novellien elämänymmärrys on puolestaan vakuuttavasti tätä aikaa: on puhe ihmisistä neuroosien tällä puolen, yksityisistä maailmoista, joissa virtuaalisen klaanin ystävyys voi olla tärkeämpää kuin ylimainostetut lähisuhteet”.

Minulla ei ole lapsia, kun en ole ollut sukupuoliyhteydessäkään, sanon.
Luokkalaiset vilkuilevat toisiaan silmiä liikuttamalla. Heillä on jonkinlainen päänsisäinen yhteys toisiinsa. (-) En ymmärrä, miten ihmiset tulevat kavereiksi, miten käy niin, että jotkut yhtäkkiä alkavat soitella ja mennä baariin, juomaan yhdessä olutta baarissa.”

Kaikki sateenkaaren värit

Maria Matinmikko (s. 1983) on Helsingissä asuva runoilija ja prosaisti. Hänen esikoisteoksensa Valkoinen voitti vuoden 2012 Tanssiva karhu -palkinnon ja oli ehdokkaana Helsingin Sanomien esikoiskirjakilpailussa. Värit (Siltala) päättää trilogian, jonka kaksi edeltävää osaa ovat Valkoinen ja Musta. Värit voitti myös tämän vuoden Nihil Interit -runouspalkinnon.

Runoilija oli parhaillaan matkalla Kaliforniassa, eikä päässyt palkintotilaisuuteen. Hän lähetti raadille kiitokset ja totesi: ”Runoudessa kieli tulee näkyväksi. Se on samalla päämäärä ja väline.” Aistillisen kokoelman kannessa välkkyvät kaikki sateenkaaren värit.

Raadin mielestä: ”Värien teemoiksi avautuu seksuaalisuuden ja sukupuolen rikas spektri, laajan marginaalin kehystämänä. Ihminen toteutuu jatkuvasti kulttuurisissa paikoissa, niiden merkitsemänä ja kirjoittamana. Samalla tavoin merkityksellistyvät Matinmikon aforistiset lauseet, hämmästyttävän kirkkaina ja ymmärrettävinä.”

Sinun ruumiisii helteessä, minun ruumiini helteessä, lakien tuonpuoleisessa ruokomajassa vuoren huipulla.”

Mahdoton soittaa, entä kirjoittaa

Matias Riikonen (s. 1989) on helsinkiläinen kirjailija. Hän on aikaisemmin julkaissut romaanin Nelisiipinen lokki, joka oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas vuonna 2012. Toinen romaani Suuri fuuga (Aula & co) julkaistiin yhdessä proosavihko Kiertoradan kanssa.

Suuri fuuga -romaanin kunnianhimoinen tavoite on Beethovenin Grosse Fugen kielellistäminen. 

– Sitä pidettiin aikoinaan mahdottomana soittaa, mutta edelleen sitä soitetaan . Kyse on vain harjoittelusta. Aivan samoin romaani soi – kun osaa sitä lukea, totesi Riikonen

Suuri fuuga asettaa hengästyttäviä kysymyksiä, avaa huimia näköaloja ja päättyy liekehtivään apokalyptiseen näkyyn. Romaani on haastava ja raivostuttava, työläs ja ihmeellinen”, raati ylisti.

Että meillä olisi täällä murheemme mutta myös toisemme, että olisimme yhdessä näillä lauteilla ja joku meistä heittäisi löylyä, me voimme kuvitella sen, ja kuvitelma tästä illasta on tämä ilta.”

Kalevi Jäntin palkinnon voittaneiden lista osoittaa, että tekijät ovat tulleet jäädäkseen kirjalliselle kartalle. Onnea voittajille!

Olavi Koistinen: Mies joka laski miljardiin. Kosmos. 2017. 216 s.
Maria Matinmikko: Värit. Siltala. 2017. 92 s.
Matias Riikonen: Suuri fuuga. Aula & co. 2017. 384s. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti