Miten dekkari syntyy?
Meritta Koiviston Suojelija-trillerin kansainvälisen menon pyörteisiin kätkeytyy –
yhtään vauhtia hidastamatta – myös kirjailijan pohdintoja häntä itseään
kiinnostavista aiheista kuten vallasta, luokkanoususta ja moraalista.
Teollisuusmagnaatti
Konrad Ledermann luki omasta kuolemastaan Afonbladet-iltapäivälehdestä Nizzan
rantabulevardin kahvilassa. Lehdet olivat repineet näyttäviä otsikoita
helikopterionnettomuudesta jo parisen viikkoa.
Ihastelin ensivilkaisulta kirjan tunnelmallista,
utuista kantta. Kunnes se jollain tavalla alkoi
häiritä silmääni.Takakansiteksti paljasti:
”Kuva luotu hyödyntäen tekoälyä.”
Näin alkaa Meritta
Koiviston Suojelija-dekkari
(Avain). Se tempaisee saman tien mukaansa, sillä tarinan käänteet yllättävät
kerta toisensa jälkeen ja koukuttavat lukijan odottamaan seuraavaa dramaattista
kohtausta.
Koiviston uskottavat, lihaa ja verta olevat monitasoiset
henkilöhahmot tulevat tututuiksi, ja lukija seuraa heidän kujanjuoksuaan eri
puolilla maailmaa herpaantumattomalla jännityksellä. Tämä ei ole ihme, sillä
paitsi kirjailija Koivisto on kansainvälisesti palkittu elokuvakäsikirjoittaja
ja -ohjaaja.
Suojelija on itsenäinen
jatko-osa Sukulainen-dekkarille,
jossa kolmikymppinen, tukholmalainen rikoskonstaapeli Harriet Jaatinen astui
näyttämölle. ”Harrietissa on paljon piirteitä, joita toivoisin itselleni. Hän
on systemaattinen ja tarkka sekä kiinnittää huomionsa yksityiskohtiin”, Meritta
Koivisto tunnusti kirjan julkistamistilaisuudessa Oodi-kirjaston
Saarikoskimatolla.
Harrietin isä Ahti tuli, kuten niin moni suomalainen,
töihin Ruotsiin 1970-luvulla. Tuolloin ahtaajana satamassa työskennellyt isä on
Harrietille tärkeä, juureva turvapaikka maailman hälyltä. ”Ahdin kautta pystyin
käsittelemään suomalaisen työväenluokan tuolloista tilannetta ja luokkanousua.
Halusin myös luodata isän ja tyttären välistä suhdetta”, kertoi Koivisto, joka
itsekin on asunut Tukholmassa kuutisen vuotta.
Kirjan toinen, itseoikeutettu päähenkilö
teollisuusmagnaatti Konrad Ledermann ajaa tahtoaan läpi hinnalla millä hyvänsä.
”Hänen henkilöhahmonsa tarjosi minulle mahdollisuuden tarkastella valtaa.
Konrad on ristiriitainen hahmo, jonka nykyisyyden kaikupohjana piilee lapsuuden
traaginen kokemus”.
Vaikkei Konrad millään muotoa vietä ”pyhää elämää”,
tarinan mutkat heittävät hänet Pohjois-Espanjaan pyhiinvaellusmatkalle. ”Oli
hauskaa luoda absurdeja tilanteita hänen kahden, peräti erilaisista
elämänoloista tulevien matkakumppaniensa seurassa”.
Kolmantena päähenkilönä tarinaan pyyhältää vuosia
yksityiseen psykiatriseen sairaalaan suljettu Sonja. Hän on pakomatkallaan
saanut seurakseen peliriippuvaisen nuoren hurjapäisen Cecilian. ”He ovat
vaarallinen kombinaatio, joka onnistuu huijaamaan jopa Konradia, mitä hän itse
asiassa arvostaa, sillä siihen ei moni pysty.”
Interpolia paetessaan kaksikko ajautuu kirjailijan
entiseen kotikaupunkiin Los Angelesiin, missä hän toimi kahdeksan vuotta YLEn
ja maikkarin kulttuuritoimittajana. ”Totta kai minun piti sujauttaa
parivaljakko hienoon, vanhaan, kaiken nähneeseen Casa del Mar -merenrantahotelliin”,
Koivisto muistelee nostalgisena.
Meritta Koiviston kuvasi Ari Haimi.
Mistä kirjailija kehittää näin laajan ihmissuhdeverkoston
ja monipolvisen tarinankulun? ”Lähden isolta tarjottimelta, mutta olen tiukka
editoija, jonka huoneentaulu Kill your
darlings on kaikille kirjailijoille tuttu. Vaikka kuinka pitäisin jostain
kohtauksesta, mutta se ei istu kokonaisuuteen, siirrän sen armottomasti Kohtausten varastooni, Koivisto
tunnustaa.
Oman twistinsä tarinaan tuo Konradin katolisuus. ”Pääsen
kirjan kautta käsittelemään minua kiinnostavaa synnin käsitettä ja
epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Miten suhteuttaa asioita eri henkilöiden
näkökulmista katsottuna. Tarkastelen toisin sanoen kysymystä: Missä kulkee
moraalin raja?”
Koivisto aloitti – ja jatkaa – myös kaunokirjallisuuden
parissa. Dekkarin kirjoittamista hänelle ehdotti digitaalinen kirjapalvelu
Storytel, joka on julkaissut Harriet Jaatinen -sarjan molemmat osat aiemmin.
Ensi keväänä ilmestyy sarjan kolmas osa Perijä. ”Jouduin miettimään, ketkä
henkilögalleriastani otan jatkoon mukaan. Käsittelen tulevassa teoksessani
perhedynamiikkaa sekä sitä, miten valta alkaa vaikuttaa ihmisissä myös
henkisesti”, kirjailija paljastaa. Tämänkään jälkeen Harriet Jaatinen ei ehdi lepäillä
laakereillaan, sillä Koivistolla on jo sarjan neljäs osa työn alla.
Meritta Koivisto: Suojelija. Avain. 2024. 299 s. www.avain.net
