Eikö pakotietä ole?
Anni
Kinnusen vaikuttavassa valokuvakirjassa The
Great Escape valokuvan, performanssin ja taidemaalauksen rajat liudentuvat.
Teoksen taidokkaat, surrealistiset valokuvat näyttävät, miten todellisuudesta
on tullut meille roolipelien näyttämö samalla kun ajaudumme kohti itse
aiheuttamaamme dystopiaa.
Big Bang
Olemme erkaantuneet luonnosta vaikka olemme osa sitä. Me elämme
parhaillaan muunnellun todellisuuden aikaa. Näkemiämme kuvia on manipuloitu,
tekoäly suoltaa ”totuuksiaan”, ja sosiaalinen media pursuaa disinformaatiota. Onko
mikään enää aitoa? Voiko mihinkään enää luottaa?
Anni
Kinnunen suuntaa valokeilan näihin ilmiöihin suomen- ja englanninkielisessä valokuvakirjassaan
The Great Escape, jonka voisi
suomentaa: Suuri pakeneminen. Hän pureutuu aiheeseen käyttämällä valheellisen
todellisuuden omia keinoja liioitellen. Hänen kuvansa ovat niin outoja ja
nyrjähtäneitä, että niitä luulisi digitaalisesti manipuloiduiksi. Kenties
tekoälylläkin on näppinsä pelissä?
Tästä ei kuitenkaan ole kyse, sillä Kinnunen kuvaa
kameralla todellisuutta. Hän luo lavastuksen, kuvaustilanteen ja esiintyy
kuvissa itse. Näin niistä tulee eräänlaisia performansseja, eleen taidetta.
Kuvat eivät ole omakuvia, vaan hetkeen tallentuneita muistoja, joihin on latautunut
niin Kinnusen fyysinen kokemus kyseisessä tilanteessa kuin hänen tunteensakin.
Kuvankäsittelyllä, valon ja värin säätelyllä, Kinnunen on
saanut kuviinsa niiden oudon, epätodellisen tunnelman. Monissa kuvissa Kinnusen
performanssin taustalla sinisessä hämärässä häämöttää oranssiin vivahtava auringonlaskun
horisontti. Hänen kuvansa ovat visuaalisesti upeita, loppuun saakka ajateltuja
ja toteutettuja. Niitä voisikin tässä mielessä pitää sävykkäinä,
surrealistisina maalauksina.
Ristiriita kauniiden kuvien ja niiden elämäntapaamme kohdistaman
kritiikin välillä toimii. Kuvat heijastavat aikaamme ja näyttävät ”todellisuuden”
kasvot, keinomaailman jossa elämme. Kuvat ja niiden nimet havahduttavat miettimään,
millaista tuhoa kohti olemme ajautumassa. Vanha sanonta kuvasta ja tuhannesta
sanasta osuu kuvasarjan kohdalla nappiin.
Anni Kinnunen aloitti valokuvauksen jo kymmenvuotiaana ja
on sen jälkeen tehnyt monipuolista uraa alalla, kuvannut lehtiin ja ottanut
muotokuvia. Nykyisin hän työskentelee monialaisesti ja tekee valokuvataiteen
ohella mediataidetta ja installaatioita. Hän on pitänyt näyttelyitä niin
Suomessa kuin maailmalla, ja hänen teoksiaan on useiden museoiden kokoelmissa.
Kuraattori, galleristi Veikko Halmetoja toteaa The
Great Escape -teokseen kirjoittamassaan tekstissä Pakoon todellisuutta ”Kinnusen
haastavan valokuvan formaattina ja kertovan oman totuutensa konventioista
välittämättä”. Teoksen toinen kirjoittaja kuvataiteilija ja tutkija Jyrki Siukonen puolestaan ihmettelee
tekstinsä otsikossa ”Mitä hän tekee? Mihin me olemme matkalla?” Hän pitää
Kinnusen kuvia ratkaisemattomina, täynnä monimerkityksellisyyttä.
Tarkastelen seuraavassa muutamien kuvien minussa
herättämiä ajatuksia ja kysymyksiä. Seisooko ihminen kirjan kannen kuvassa Big Bang viimeisellä rannalla, pää
täynnä karkailevia ajatuksia, jotka tummuvat heijastuessaan veteen? Seuraavassa
kuvassa Echo hahmosta on jäänyt jäljelle
enää vain kaiku, oranssi tussahdus.
Kultapölyn hivelemänä, punainen tukka tuulessa hulmuten kelpaa
sulkea silmänsä ja unelmoida menneestä tai tulevasta paremmasta maailmasta kuten
kuvassa Keep on Dreaming. Kinnusen
kyky eläytyä, hienot värisävyt ja pään heilautus, ovat yhdessä saaneet aikaan
intensiivisen, täynnä tunnetta olevan valokuvan.
Keep on Dreaming
Viittaavatko monet veteen uponneet hahmot, merenneidot ja
seireenit, synnyinkotiimme kohtuun vai ihmiskunnan alkuun, jolloin me ryömimme
vedestä kuivalle maalle? Onko kohtalomme lopulta vaipua mereen takaisin suuren
vedenpaisumuksen huuhtomina kuten kuvasta The
Deluge voisi päätellä?
The Deluge
Tuhon enteet saavat meidät etsimään pakotietä, kysymään, mistä
löytyisi The Great Escape? Kirjan
sankaritar yrittää teoksen nimikkokuvassa paeta nykytodellisuutta ryömimällä vanhojen
autonrenkaiden syövereihin. Hän tuskin onnistuu hankkeessaan. Eikö tästä
dystopiasta ole poispääsyä?
The Great Escape
En keksi muuta kuin yhden ainoan keinon. Pakotie olemme
me itse, meidän tekomme ja valintamme, ne perhosen pienet siiveniskut, jotka
muuttavat maailmaa. Niiden aika on nyt.
Anni Kinnunen vei minut hurjalle matkalle alkumerestä
viimeiselle rannalle ja havahdutti kuvillaan näkemään, mikä meitä
tulevaisuudessa odottaa, jollemme muuta kurssia. Hänen hieno, monimielinen kuvasarjansa
on avoin jokaisen omille tulkinnoille.
Anni
Kinnunen: The Great Escape. GalleriaHalmetoja ja Parvs. 2024. 64 s.
