sunnuntai 21. joulukuuta 2025

Tuula Cox ja Anna Häkkinen: Tuhkimo von Vuff

Kapybara ja rescuekoira

Tyylikkään teoksen Tuhkimo von Vuff: Saisinko palan juustostasi päähenkilönä tassuttelee hellyttävä karvaturri, jolta Kapybara-kustannuksen esikoiskirja on saanut arvokkaan nimensä.

Olen hemmoteltu enkä häpeä myöntää sitä.


Eläimellinen meno alkaa heti Tuhkimo von Vuff -kirjan kannesta, johon Viipurista Käpylään päätynyt rescuekoira on painanut kullatun tassunjälkensä hyväksymisen merkiksi. Ja ei kun menoksi! Tai ei sentään ihan vielä, sillä ensin on pötköteltävä (luu päänalusena). Lepohetkeen kuluu ≈ 20 tuntia vuorokaudessa. Sitten jaksaa taas temmeltää.

Mutta ensin ihailijoideni on rapsuteltava minua perusteellisesti. Olen antanut toiminnalle yksityiskohtaiset ohjeet: A) pitkäkestoisuus, B) toistuvuus lyhyillä aikaväleillä, C) täysi keskittyminen (ei muita tähän liittymättömiä toimia yhtäaikaisesti), D) kokonaisvaltaisuus ja ennen kaikkea kautta koko operaation: E) ylistävä ja muutenkin kehuva puhe yhdistettynä pääasialliseen toimintaan.

Rapsutuskäsittelyn jälkeen kokemusasiantuntijan lihakseni ovatkin lämmenneet sopivasti päätä huimaavaa piehtarointiesitystä varten. Nykytanssia muistuttava vauhdikas kieriskelyni lumihangessa saa ohikulkijatkin huokailemaan ihastuksesta ja aplodeeraamaan taidokkaille kiepautuksilleni.

Näyttävien fyysisten ponnistelujensa jälkeen Tuhkimo ravistelee turkkiaan niin rivakasti että lumi pöllyää ja vetää hetken henkeä ennen kuin avautuu elämänfilosofiansa syvimmästä olemuksesta (mikä on somehenkilöiden keskuudessa nykyisin lähes pakollista): Urheilu ei minulle niinkään maita, mutta juustot sitäkin enemmän: Liikenisikö sinulta palanen esim. Oltermannia? (Häntä heiluu kannustavasti.)

Tuhkimolta sujuu myös riimittely: rapsutus / must / go / on

Muotiasioiden suhteen Tuhkimo tunnustaa olevansa konservatiivi. Kahiseva, kankea makkarankuori, heijastintakki on makuuni aivan liian moderni ja futuristinen, vaikka tykkäänkin tulla huomioiduksi. Nykyajan turhake, valjaat, ovat nekin epämukavat, joten en suostu pitämään niitä.

Unelmieni maailmasta puuttuisivat myös turkin pesu ja kynsien leikkuu, punkit ja siilit, vihannekset ”herkkuina” (eivät ole), sähköpotkulaudat ja pölynimuri. (Kaksi viimemainittua komeilevat myös minun inhokkilistallani.)

Elämän pienet takaiskut Tuhkimo kuitenkin ottaa vastaan turhia hötkyilemättä stoalaisella tyyneydellä ja keksii niihin tuota pikaa luovia ratkaisuja. Esimerkki: Vaa’assa käynnin jälkeen nappulatarjontaa vähennetään 0,5 dl päivässä! Nälänhätä uhkaa! Onneksi sinä livautat minulle kelpo kimpaleen Oltermannia, mutta tee toimenpide siten, ettei Anna huomaa.

Luonteikas ja karismaattinen Tuhkimo aivan ilmeisesti pitää ystäviensä realiteetit kohdillaan muistuttamalla, mikä elämässä on tärkeää: Sormillesi olisi parempaa ja tärkeämpääkin tekemistä kuin tuo naputteleminen: Rapsutus! Tuhkimolla itsellään on tassut tukevasti maankamaralla (paitsi piehtaroidessa). Vilpittömällä ja raikkaalla elämänasenteellaan hän on saanut minustakin fanin.

Tuula Coxin piirrokset ja Anna Häkkisen tekstit täydentävät mainiosti toisiaan. Niiden yhteispelistä syntyy ilmeikkäitä, eloisia ja tunnistettavia kohtauksia heidän nelijalkaisen ystävänsä Tuhkimo von Vuffin monenmoisista seikkailuista ja kommelluksista.

Tuula Cox ja Anna Häkkinen esittelivät Tuhkimon edustavaa
cv-kuvaa kirjan julkkareissa Asbestos Art Placessa. 
Kuva: Hannele Salminen

Mutta mikä ihmeen kapybara? Tuota pikaa selviää, että kyse on maailman suurimmasta jyrsijästä, marsua muistuttavasta veikeästä ja sosiaalisesta otuksesta. Kapybara-kustannus puolestaan on ilahduttava lisä kustannuskentälle. Annetaan heille puheenvuoro:

”Runoilija, kuvataiteilija ja lääkäri Heidi Wikströmin pitkäaikaisesta haaveesta tuli totta, kun hän perusti Kapybara-kustannuksen yhdessä tyttärensä, monialaisen taiteilijan Tuula Coxin kanssa syksyllä 2025. Kustantamon tarkoituksena on tehdä pieniä painoksia erityisiä kirjoja, aihepiirinä ja kohdeyleisönä mitä tahansa makkaroista prinsessoihin (kunnianarvoisaan Kirsi Kunnakseen viitaten).

Kirja esineenä on tärkeä meille, ja ihailemme entisaikojen kirjantekotapoja, niistä välittyvää arvostusta käsityöhön, sekä niiden usein hienovaraista estetiikkaa. Pyrimme omiin kirjoihimme luomaan samankaltaista lumoa. Esikoisteoksemme Tuhkimo Von Vuff on kokonaan käsin kirjoitettu ja kuvitettu ilmeikkäin viivapiirroskuvituksin, jotka henkivät kuvituksen kulta-ajan tunnelmaa.” 

Tuula Cox ja Anna Hänninen: Tuhkimo von Vuff: Saisinko palan juustostasi

Kapybara-kustannus 2025. https://kapybaratheartcollective.com/kapybara-kustannus/ 

Erityistä: Käsin kullattu kansi ja takakansi, kuosilliset esilehdet. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti