Luovuus tarvitsee (myös) laiskuutta
Mielentuntijat
Satu Kaski ja Vesa Nevalainen tarkastelevat laiskuutta monelta kantilta teoksessaan
Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä
mitään? Kiinnostavasta aiheesta ei juuri puhuta, vaikka heidän mielestään
syytä olisi.
Mielen ongelmat ajavat ihmisiä sairauslomille. Kelan
tilastojen mukaan viimeisten kolmen vuoden aikana mielenterveyden häiriöiden
perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä on kasvanut peräti 43 prosenttia.
Hurjinta kasvu on ollut 16–34-vuotiailla naisilla, peräti 57 prosenttia.
Yleisimpiä syitä olivat masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt.
Yritämmekö täyttää mahdottomia vaatimuksia kotona, töissä
ja jopa vapaa-ajallakin niin sinnikkäästi, että raadamme itsemme hengiltä? Stressaantuneina
puurtaessamme emme malta kuunnella kehomme varoituksia, ennen kuin mieli tekee
totaalisen stopin. Olisiko kannattanut hetkeksi pysähtyä laiskottelemaan?
Psykoterapeuttien, alan ammattilaisten Satu Kasken ja Vesa Nevalaisen teos Miksi
kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään (Kirjapaja) tulee tarpeeseen. Se
perehdyttää laiskottelun niin hyviin kuin huonoihinkin puoliin ja opastaa
luovan laiskottelun jaloon taitoon
Laiskottelusta on moneksi: se voi olla henkistä,
sosiaalista tai fyysistä. Se voi olla tilannekohtaista, ja sitä määrittelevät
eri yhteiskunnat ja kulttuurit omilla tavoillaan. Ihmiskunnan laiskuudesta
kärsii nykyään koko maapallo. Kuten tekijät kirjoittavat: ”Muovi ei tuhoa maapalloa vaan laiska ihminen, joka jättää muoviroskat
lojumaan ympäriinsä”.
Laiskureista löytyy erilaisia perustyyppejä.
Sosiaalipummi elää muiden siivellä, mutta voi toisaalta ahkerasti hakea
monenlaisia sosiaalietuuksia, jottei töitä tarvitsisi tehdä. Huomenna sitten
-laiska lykkää asioiden hoitamista, koska ei tiedä, miten aloittaisi tai
jatkaisi. Sitä paitsi aina tulee eteen jotain mielenkiintoisempaa tekemistä.
 |
| Hannu Hyrskeen teos Selitys. |
Pelokas laiska pelkää epäonnistuvansa, eikä uskalla edes
yrittää mitään uutta ja vähitellen syrjäytyy. Toisaalta työyhteisössä voi olla
kilpailua ja kateutta sekä piintyneitä työskentelymalleja. Tällöin itsenäistä
toimijaa pidetään ”haihattelijana”, jonka olisi paras sopeutua pölyttyneisiin
rutiineihin muiden mukana.
Laiskottelu (välillä) estää polttamasta itseään loppuun
ja masentumasta, paradoksaalisesti se voi myös masentaa. Jatkuvasti
laiskotellessa mieli tylsistyy ja kapeutuu, eikä ihminen näe ympärillään olevia
mahdollisuuksia. Syntyy noidankehä, asiat jäävät hoitamatta, ja mieli masentuu.
Toisaalta myös myönteinen kehä vahvistaa itseään. On
voitettava epäonnistumisen pelko ja yritettävä, vaikkei aina onnistuisikaan.
Ongelmanratkaisuyritykset aktivoivat aivoja ja niiden neuronisia yhteyksiä.
Kuten tekijät toteavat: ”Tämä taas lisää
luovuutta, mikä näkyy parempina ongelmanratkaisutaitoina”.
 |
| Satu Kaski ja Vesa Nevalainen ovat julkaisseet yhdessä useita teoksia. |
Kirjan tekijät väittävät, ettei Ihmiskunta olisi
selvinnyt ilman hyödyllistä, luovaa laiskottelua. Päätään ei kannata loputtomasti
puskea seinään ja olla ”ahkera”, jos ratkaisua ei ole näköpiirissä eikä tulosta
synny. Silloin kannattaa puhaltaa peli poikki ja ottaa luova tauko. Antaa asian
olla ja mielen rauhoittua, jotta aivot vapautuvat niitä kahlitsevista
urautuneista ajatusmalleista.
Hyvin nukutun yön jälkeen, kun mieli on puhdistunut
turhasta sälästä, aivot ovat parhaassa tapauksessa sommitelleet vanhan tiedon
pohjalta uuden luovan ratkaisun. Näkökulman vaihtoa kannattaa myös kokeilla ja
miettiä, mikä on oleellista ja keskittyä siihen: tehdä vähemmän, mutta
paremmin.
Miksi kannattaa
(välillä) olla tekemättä mitään on inspiroiva opas itsetuntemukseen ja luovan
laiskottelun hyötyihin. Teos kyseenalaistaa urautuneita toimintamalleja ja kannustaa
pohtimaan omaa laiskuutta ja syitä sen takana. Asioiden aikaansaaminen (luovan
laiskottelun avittamana) tuottaa sitä paitsi enemmän mielihyvää kuin pelkkä
tyhmistävä laiskottelu.
Satu Kaski & Vesa Nevalainen:
Miksi
kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään?
Laiskottelun
jalo taito. Kirjapaja. 2020. 180 s.
Hannu
Hyrskeen teoksia Galleria Duetossa 23.2. saakka.
