Antti
Nylén ja Kiti Kokkonen yllyttävät lapsia itsenäiseen ajatteluun ja käsillä
tekemiseen teoksissaan Eino ja suuri
possukysymys sekä Tanhupallon
askartelukirja.
Esseistinä ja kääntäjänä kunnostautuneen Antti Nylénin mielessä oli pitkään
muhinut ajatus lastenkirjan tekemisestä. Homma pääsi vauhtiin, kun mukaan
ideointiin ja kuvittajaksi tuli graafinen suunnittelija Ilja Karsikas. Lisää draivia antoi Eino ja suuri possukysymys -kirjan (Otava) vahva näkökulma
kasvissyönnin puolesta.
Kirjakauppa Niteen julkistustilaisuudessa Nylén
tunnusti vähätelleensä aiemmin fiktion kirjoittamista, mutta huomasi pian
olleensa väärässä. Eikä lastenfiktiota kirjoittaessakaan pääse hänen mielestään
yhtään helpommalla, sillä se vaatii saman verran ajattelua ja työtä.
Juuri ensimmäisen luokan aloittaneella 7-vuotiaalla
Einolla on edessään vaikeiden ratkaisujen vuosi. Isänsä ja Hiski-kissan kanssa
kolmistaan elelevä Eino on vakava poika, joka ”loi omassa huoneessaan kokonaisia maailmoja, joissa kaikki oli toisin
kuin siinä maailmassa, joka isää tuntui kiinnostavan”.
Arki mullistuu, kun Eino saa Vihtori-enoltaan lahjaksi
oudon paketin. Sen sisältä ei pullahdakaan ihan tavallista lelua vaan puhuva
possu, joka ilmoittaa nimekseen Pulla! Se juttelee monimutkaisia ja samalla
päivänselviä asioita, jotka saavat Einon pohtimaan ruokaa ja syömistä ihan
uudesta vinkkelistä.
”Eläin on mikä
tahansa sellainen olento, joka haluaa elää”, Pulla aivan oikein
määrittelee. Ja jatkaa: ”Monet asiat ovat
hyvin yksinkertaisia, niistä tehdään monimutkaisia sellaisilla sanoilla kuin ihminen ja eläin.”
Ilja Karsikas ja Antti Nylén kirjakauppa Niteen tilaisuudessa. |
Nylén ujuttaa sanomansa taitavasti kiinnostavan ja
vetävän tarinansa punaiseksi langaksi. Vuoden mittaan Eino havahtuu huomaamaan,
että asioihin voi vaikuttaa: ei ole pakko syödä ystäviään, jotka haluavat elää.
”Tästä lähtien syön vain ruokaa”, hän
ilmoittaa.
Niinpä kekkereihin katetaan soijanakkeja, tofukokkelia,
seitanpaistia, ratatouillea, kuskusia, papupataa ja linssikeittoa, oliiveja ja kasvihampurilaisia.
Fiksut juhlat umpihullussa maailmassa voivat alkaa.
Mutta entä Tanhupallo, mitä tekemistä sillä on
Pulla-possun kanssa? No, ilmiselvästi vaaleanpunainen väri ja sympaattinen
pyöreys.
Mutta muutakin yhteistä heiltä löytyy ja paljon tärkeämpää.
Kumpainenkin kannustaa lapsia käyttämään omaa päätään ja käsiään.
Näyttelijä, kirjailija Kiti Kokkosen esittämä sketsihahmo 5-vuotias Tanhupallo-tyttönen
voitti TV:n Putous-ohjelman alkuvuonna ja nousi yleisön suosioon. Miltä kuuluisuus
tuntuu? häneltä tiedusteltiin ohjelmanteon tuoksinassa syntyneen Tanhupallon askartelukirjan (Docendo) julkistamistilaisuudessa
Mumin Kaffessa Kruununhaassa.
”Kaikki on voittajia – ei se silleen tuntunut”,
Tanhupallo vastasi vaatimattomasti ja pyöritteli Karvamatoaan. Ja lisäsi, että
on ihan pienestä saakka askarrellut mottonaan ”kaikesta voi tehdä kaikkea”.
Tanhupallo tunnusti myös aina himoinneensa leluja, mutta koska maailma tukehtuu
muoviin, rupesi itse askartelemaan lelunsa kierrätysmateriaaleista.
24 vinkeää askarteluohjetta on jaettu kolmeen
vaikeusasteeseen tosi helpoista ”saattaa mennä hermo” -kategoriaan. Tanhupallo
opastaa muun muassa miten vessapaperirullista syntyy pelonestokiikarit, joita aikuisetkin
voivat käyttää. ”Siin on ne sydämet – niist tulee hyvä mieli”, Tanhupallo
kommentoi.
Syötävän rannekorun voi pujotella herneistä ja jos tykkää
leikkiä vaikkapa Pulla-possua, sen nenän teko-ohjekin kirjasta löytyy. Vinkkejä
jäi kuitenkin varastoon vielä niin paljon, että jouluksi on luvassa uusi
askartelukirja. Eikä ohjeita tarvitse kirjaimellisesti noudattaa, niitä voi
käyttää inspiraation lähteinä ja keksiä ihan omia tekeleitä.
Mutta älylaitteista Tanhupallo ei tykkää: ” Niist katot
vaan mitä muut on tehny, kun askartelet ja fundeeraat itse, oma mieli kehittyy.”
Pulla-possu vakuuttaa olevansa ihan samaa mieltä.