Intohimona tiede ja tutkimusmatkat
Martti
Blåfield on tehnyt kulttuuriteon, laatinut kattavan elämäkerran kenties
suurimmasta suomalaissyntyisestä tiedemiehestä ja tutkimusmatkailijasta Adolf
Erik Nordenskiöldistä (1832–1901).
Kaikki alkoi luonnonsuojelusta. Työuransa eduskunnan
kirjastonhoitajana ja tieteellisen informoinnin neuvostossa tehnyt
luonnonystävä FM Martti Blåfield
törmäsi toiseen mäntsäläläispoikaan, Adolf
Nordenskiöldiin, lukiessaan kirjaa rauhoitetuista luonnonsuojelualueista.
Teoksesta paljastui, että Nordenskiöld sysäsi liikkeelle vuonna 1939 säädetyn
luonnonsuojelulain.
Blåfield innostui tutkimaan maailmankuulun mineralogin,
kartografin ja Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsenen vaiheita peräti
kolmeksikymmeneksi vuodeksi.
Lopputuloksena syntyi mahtava, runsaasti kuvitettu
tietopaketti kansainvälisen huippututkijan elämästä. Nordenskiöld teki kymmenen
tutkimusmatkaa Huippuvuorille, Grönlantiin ja Jenisei-joelle sekä kuuluisan
Koillisväylän purjehduksen valaanpyyntialus Vegalla. Hän keksi myös porakaivot,
joilla siitä saakka on pumpattu puhdasta juomavettä kalliosta.
 |
| Martti Blåfieldin suurteoksen valmistumista juhlittiin Ritarihuoneella. |
Blåfieldin massiivinen teos pohjautuu laajaan
tutkimusaineistoon, arkistoihin, kirjeenvaihtoon ja ennen julkaisemattomaan
tietoon; viiteluettelo on peräti 37 sivun mittainen. Silti teos ei ole
tieteellisen kuivakka vaan elävä kuvaus uteliaan ja rohkean tutkijan
intohimosta venyttää omia ja tieteen rajoja niin pitkälle kuin mahdollista.
Lupaavan nuoren tutkijan ura Aleksanterin yliopistossa katkesi
promootiossa vuonna 1857 pidettyyn rohkeaan puheeseen. Tuleva priimusmaisteri
ja ultimustohtori ehdotti kiihkeän juhlapuheensa tiimellyksessä muun muassa
maljaa ”Suomen synkälle tulevaisuudelle!”
Potkuthan siitä seurasivat.
Oli lähdettävä Ruotsiin, jossa hänet jo seuraavana vuonna
palkattiin mukaan tutkimusmatkalle Huippuvuorille. Reissusta häneen tarttui
elämänmittainen matkakuume, josta seuranneet tieteelliset tulokset paljastivat
muun muassa Huippuvuorten pinnan olleen milloin kuivaa, milloin trooppista
maisemaa mannerlaattojen liikahtelujen seurauksena.
 |
| Sofia on saanut vuodon! |
Retket olivat uhkarohkeita vaikkakin hyvin valmisteltuja.
Höyrylaiva Sofialla yritettiin ennätystä, päästä ”pohjoisemmaksi kuin mikään laiva tähän mennessä”. Tavoite
saavutettiin, mutta matka oli koitua kohtalokkaaksi. Sofia törmäsi jäihin ja
sai vuodon. Nordenskiöld raportoi haverista lakonisesti kirjeessään: ”Tutkimusmatkailijat olivat saada 81.
leveysasteen tienoilla märän ja viileän hautapaikan”.
Silloin kun Nordenskiöld ei ollut reissussa, perheonni
vaimo Annan ja lasten kanssa kukoisti. Tosin Anna silloin tällöin valitti turhautuneena
Adolfille: ”Muista, että muutkin kuin
Tiede vaativat sinulta vähän rakkautta. Koska saan sen ilon, että voin olla
kesän maalla rauhassa kanssasi?”
Huippututkijan ja tutkimusmatkailijan veri veti kuitenkin
maailmalle. Kuuluisin matka tehtiin valaanpyyntialus Vegalla Koillisväylällä
vuonna 1878. Tarkoitus oli purjehtia pohjoista tietä Beringinsalmelle ja
samalla osoittaa Ob-Jenisein suiston ja Atlantin valtameren välisen kauppatien
käyttökelpoisuus.
Alku sujui mainiosti. Kunnes matka tyssäsi ankariin
jääolosuhteisiin Siperian pohjoisrannikolla. Ei auttanut muu kuin ankkuroida
Vega jäihin ja odotella niiden sulamista. Tutkimustyö kuitenkin jatkui tiiviinä,
ja tulokseksi saatiin arvokasta uutta tietoa. Vapaa-aikaakin ehdittiin laivalla
viettää.
 |
| Louis Palanderin kuuluisa valokuva paikalleen jäätyneestä Vegasta keväällä 1879. |
Laivan timpuri ja pelimanni Sven (Vega-Sven) Andersson kirjoitti joka päivä kirjeen vaimolleen Marille muistikirjaan, joka jäi
Japanissa norjalaiselle majatalon isännälle. Blåfieldin onneksi muistikirja
löytyi 20 vuotta myöhemmin kirpputorilta Shanghaissa ja päätyi Ruotsiin
tiedeakatemian kirjastoon.
Päiväkirja paljastaa laivalla olleen kahden kerroksen
väkeä. Kun Nordenskiöld raportoi: ”Vegan
lähellä olevalla loistavalla luistelujäällä vietimme iloista luistelujuhlaa”,
kirjoittaa Vega-Sven närkästyneenä Marille: ”Päällystö
meni alas jäälle kello 9 ja heillä oli mukanaan kattila ja punssia. He tekivät
nuotion jäälle ja joivat glögiä. (…) me saimme vain katsella heitä emmekä
päässeet mukaan.”
 |
| Isfjordenin ja Bellsundin välinen suuri niemimaa on nimeltään Nordenskiöld Land. |
Vegan onnistuneesta matkasta tuli lopulta maailmankuulu,
ja Nordenskiöld ylennettiin vapaaherraksi. Hänen teoksensa Vegan matka on käännetty kahdelletoista kielelle ja palkkio sen
tekemisestä oli ruhtinaallinen. ”Kirjan
kustantajat, hrat F. & G. Beijer owat wiime wiikolla hänelle suorittaneet
lähes 100.000 kruunua (noin 140 000 markkaa). Niin suurta palkkaa ei ole
wielä kukaan Suomen eikä Ruotsin mies kirjateoksesta saanut.”
Martti Blåfield ei varmaan samaan summaan
perinpohjaisella teoksellaan yllä, mutta syvän kumarruksen hän ansaitsee
nostaessaan valonheittimien loisteeseen yhden merkittävimmän suomalaissyntyisen
tiedemiehen ja tutkimusmatkailijan.
Martti
Blåfield: Nordenskiöld
Suomalaissyntyisen tutkimusmatkailijan ja tiedemiehen
elämä. Into, 2016. 577 s.
