Mies vailla tulevaisuutta
Pasi
Lampelan uudessa romaanissa Kehä
ollaan kuilun partaalla, niin henkilökohtaisessa elämässä kuin yhteiskunnassa.
Suomi nyt ja sata vuotta sitten peilaavat toisiaan.
– Asuin ensimmäisen
vaimoni kanssa Malmilla viitisentoista vuotta. Se oli merkittävä vaihe elämässäni.
Malmi on moni-ilmeinen paikka, jossa sosiaaliluokkien kirjo näkyy selvästi
pienellä alueella. 1990-luvun lama vielä kärjisti yhteiskunnan
eriarvoistumista.
Tämä toi mieleeni Malmin tapahtumat vallankumouksineen sata
vuotta sitten, ne tuntuivat temaattisesti vastaavan tätä aikaa. Näistä
aineksista syntyi idea romaaniksi, kirjailija ja teatteriohjaaja Pasi Lampela kertoi kirjansa
julkistamistilaisuudessa.
Kehän päähenkilöillä
taksikuski Jarmolla ja hänen naisystävällään opettaja Lauralla pitäisi kaiken
olla hyvin. Kuuteen seurusteluvuoteen on mahtunut iloa ja rakkautta, matkoja ja
yhteisiä hetkiä. Kummallakin on takanaan jo yksi elämä avioeroineen ja kohta
kotoa lentävine lapsineen. Nyt ollaan saranakohdassa, uuden alun edessä.
Mutta Jarmon paniikkikohtaukset alkavat nakertaa
suhdetta. Mikä kohtauksia aiheuttaa, kun fyysistä sairautta ei löydetä? Entä
onko Lauralla toinen, miksi Jarmosta tuntuu, että heidän elämässään on läsnä
joku kolmas? Kehässä rakkaustarina
kiertyy Jarmon psykologisen kehitystarinan ympärille.
 |
| Pasi Lampela on helsinkiläinen kirjailija ja teatteriohjaaja. |
Kerronta on sujuvaa, konstailematonta, se luo henkilöiden
välityksellä aitoa ajankuvaa monella rintamalla. Työpaikkakiusaaminen, nuorten
näköalattomuus työttömyys-Suomessa, ikärasismi ja maahanmuutto ovat tätä
päivää. Lampela ei alleviivaa vaan antaa aiheiden pulpahtaa pintaan tarinan
myötä.
Hyvä esimerkki tästä on Kosovon albaanin, Eminesta
Emmiksi itsensä ristineen nuoren naisen kohtalo. Hän on päättänyt pärjätä
niillä – vähän kyseenalaisilla – keinoilla, jotka hänelle on annettu. Isän
mielestä tytär on sopeutunut suomalaiseen yhteiskuntaan liiankin hyvin ja
hylännyt Allahin. ”Kahdessa maailmassa ei
voi elää, isä ajatteli. Niin ajatteli Emmikin.”
Jarmon kriisi upottaa hänet yhä syvemmälle menneisyyteen,
lapsuuden kokemuksiin ja nuoruuteen. Kun viisitoistavuotias Jarmo löi
ensimmäisen kerran nyrkkeilysäkkiä, se tuntui hyvältä. Nuorukaisesta kehittyi
lupaava nyrkkeilijä EM-tasolle saakka. Samalla historianopinnot etenivät
väitöskirjavaiheeseen. Mutta alkoholi puuttui peliin ja siitä selvittyään Jarmo
aloitti taksikuskina. Hän kokee epäonnistuneensa elämässään.
Matkalla menneeseen Jarmo kaivaa vaatehuoneen perältä
pahvilaatikkoon pakatut mustakantiset vihkonsa, joihin syntyi tarina
väitöskirjan sijaan. Se kuvaa riipaisevasti Malmilla tapahtunutta työläisten
vallankumousta ja sen julmaa tukahduttamista. Pieni tarina, joka kulkee Kehän sivupolkuna, ei tunnu päälle
liimatulta, vaan Lampela rinnastaa sen tapahtumat osuvasti nykyhetkeen.
Jarmon kipuillessa menneisyytensä kanssa – jota kannen varjonyrkkeilykuva
osuvasti kuvaa – Laurakin pohtii
elämäänsä. Hän ei halua vain suoriutua päivästä toiseen, voisiko elää toisella
lailla? Kuten valokuvaajaystävätär sinkkuna, vapaana toteuttamaan itseään
vailla toisen ihmisen valvovaa katsetta? Jaksaako hän odotella kehän laidalla,
kun Jarmo kamppailee itseään vapaaksi menneisyyden haamuista?
Vastauksia Kehä
ei anna, mutta esittää monia mielenkiintoisia kysymyksiä.
 |
| Sari Puumalainen ja Risto Kaskilahti Granadassa. Kuva: Yehia Eweis |
Kehän julkkareista
Lavaklubilta siirryttiin nyt jo kiitoksia saaneen Granada-näytelmän kantaesitykseen. Siinä pariskunta käy intensiivisesti
läpi suhdettaan espanjalaisessa hotellihuoneessa. Granada on mainio pari Kehälle,
suosittelen.
Pasi
Lampela: Kehä. Tammi. 168 s.
Pasi
Lampela: Granada. Kansallisteatterin
Willensauna.
