Enemmän kuin tuhat sanaa
Ville
Tietäväisen ja Ville Hännisen teos Kertova
kuva sukeltaa konkreettisin esimerkein pintaa syvemmälle kartoittaessaan
journalistisen kuvituksen lajeja, mahdollisuuksia ja keinoja.
Kuvitus on rakennettu ja ajateltu kuva, joka taustoittaa
tekstiä, luo uuden tai useita näkökulmia aiheeseen. Se voi poimia ideansa
tekstin rivien välistä, konkretisoida, kyseenalaistaa ja tiivistää oleellista
informaatiota pieneenkin tilaan.
Kuvitus ei toista tekstin sanomaa vaan luo omaperäisesti
siihen uusia tasoja. Näin se parhaimmillaan todella kertoo enemmän kuin tuhat
sanaa.
– Tästä huolimatta
kuvittajien tuotantoa on esitelty vähän – lehtikuvittajien töistä
puhumattakaan. Ne menevät usein päivän päätteeksi lehden mukana
”kalankääreiksi” ja unohdetaan, toimittaja, tietokirjailija Ville Hänninen pahoitteli kirjan julkistustilaisuudessa.
Villet Tietäväinen ja Hänninen. |
Hän päätti palkitun kuvittajan ja graafisen
suunnittelijan Ville Tietäväisen kanssa tehdä asialle jotain: esitellä ihmisen
ajatuksen ja käden saumatonta yhteistyötä jälkimmäisen ”retrospektiivin”
avulla. Näin kookkaaseen, iskevästi kuvitettuun teokseen Kertova kuva (SKS)
syntyi yhtenäinen tyyli.
Arkkitehtuuria opiskellut, kuvituksia sivutyönään
piirtänyt Tietäväinen sai vuosituhannen vaihteessa tehtäväkseen laatia
parisensataa kuvaa Kuukausiliitteen teemanumeroon. Aiheena oli – ei enempää
eikä vähempää – kuin kuluneen tuhannen vuoden historian merkkihetket. Työ kesti
seitsemän kuukautta ja vei miehen mennessään, arkkitehtuuri sai jäädä.
Vaikka Kertova kuva
esitteleekin kymmenesosan Tietäväisen lehtikuvituksista 1990-luvun lopulta
näihin päiviin, se on ennen kaikkea hakuteos ja inspiraationlähde alan
ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Kuvat ovat itseoikeutetusti
pääosassa, jota Hännisen teksti taustoittaa ja täydentää.
Hän on kuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija,
jonka Kirjan kasvot – Sata vuotta
suomalaisia kirjankansia (SKS, 2017) palkittiin vuoden parhaana
taidekirjana. Se sai myös Suomen Taideyhdistyksen Vuoden taidekirja -palkinnon.
– Kuvia ei pidä
selittää, kuvitus on oivalluksen taidetta, jossa lukija osallistuu kertomuksen
rakentamiseen. Näin kuvan viestikin menee paremmin perille ja jää mieleen.
Valokuvalla ei tätä mahdollisuutta ole. Uutiskuvaa voi rajata, muutoin sillä ei
voi kuvituksen tavoin kertoa, totesi Hänninen.
Samaa mieltä on Tietäväinen, joka suree, että vaikka
kuvapinta-ala lehdissä n lisääntynyt, sisältö ei vastaavasi ole saanut lisää
tilaa. Kuvituksesta säästetään ja sen sijalla käytetään kuvapankkeja ja
valokuvia.
– Halvan, yleisluontoisen,
yleensä ylikansallisen kuvapankkikuvan ero täsmäiskuna toteutettuun, tarkasti
ajateltuun ja asiayhteyteen sovitettuun kuvitukseen on valtava.
Kuvittajakentällä on hienoja, vajaakäytössä olevia ammattilaisia, joiden
työpanosta pitäisi hyödyntää enemmän.
Koska journalismi siirtyy enenevässä määrin verkkoon,
siihen olisi tekijöiden mielestä panostettava. Näin ei ainakaan vielä ole
tapahtunut. ”Varsinkin nettijulkaisujen
taitto on vielä lapsenkengissä. Jutut ovat kuvien ja tekstin junia, joista puuttuu
hierarkia ja dramaturgia”, kirjassa todetaan.
Tietäväinen ja Hänninen osoittavat kirjallaan
vakuuttavasti miten monipuolisia mahdollisuuksia ainutlaatuisella, rohkealla
kuvituksella on rikkoa rajoja, yllättää lukija, tuottaa oivalluksen iloa ja
syventää tekstin sanomaa.
Ville
Tietäväinen & Ville Hänninen: Kertova
kuva –