”Ihmiset ovat hyönteisiä oudompia”
Leena
Krohnin itse kuvittama lastenkirja Sydänystävä
vie Helsinkiä muistuttavaan Sellsinkiin, sen kaduille, kahviloihin, oopperaan
ja Kauppahalliin. Vanhan rouvan kumppanina vaeltaa koiravainaan valjaisiin
puettu kookas jymyjäärä. Palkittu kirjailija haastaa teoksellaan myös
varttuneempaa lukijaa.
”Leena Krohn tunnetaan syvällisenä ajattelijana ja näkijänä, jonka mietteistä syntyy merkityksillä ladattuja lauseita. Ne venyttävät mielikuvituksen rajoja ja johtavat ajattelua aina uusille urille”, kirjoitin palkitun kirjailijan teoksesta Mitä en koskaan oppinut.
Krohnin edellisessä lasten (ja aikuisten) kuvakirjassa Luuta piikatyttö joutuu
mierontielle työnhakuun luutansa kanssa ja kokee kovia tylyssä maailmassa.
Helppoa ei aina ole rouvalla ja kuusijalkaisella hapsenkakkiaisellakaan kuten Sydänystävästä (Teos) paljastuu.
Hyönteiset ovat jo pitkään lennelleet Krohnin teosten
lehdillä. ”Kadotus-romaanissani vanha
rouva taluttaa kaupungilla suurta kovakuoriaista. Kadotukseen se ehkä lensi Tainaronista
ja sieltä Sydänystävään. Hyönteiset
ja kovakuoriaiset kiehtovat minua, mutta ihmiset ovat hyönteisiäkin oudompia”,
Krohn on todennut.
Kirjan aukeamat kertovat pehmein värisävyin maalatuin
kuvin ja loppusoinnullisin säkein runomuotoon kirjoitetun tarinan ihmisten ja eläinten
ongelmallisesta suhteesta monesta näkökulmasta. Jäärä auttelee rouvaa parhaansa
mukaan: toi postin, vei roskat ja kassia
kanniskeli. Ihan sydänystävänä hän
talossa eli.
Kalasatamassa, tornitalojen katveessa, ikuisessa varjossa,
tutkija rouvaa houkuttaa julmaan keikkaan: Hänet
upotan formaliiniin ja leukansa leikkaan. Reipas rouva ei ystävää petä: – Näpit irti! komensi rouva. – Hän osaa purra!
Haluatteko amputoitua jalkaanne surra?
Rouvan seurassa oopperassa niin primadonna kuin
kontratenori, oopperan konna, vuorosanansa hukkaavat, kun hapsenkakkiaisen
aitiossa huomaavat. Ei yleisö ollut ihastunut
heihin, ja pian he katosivatkin kulisseihin.
Seikkailun jälkeen apetta rouva ja jäärä kaipaa. Kauppahallin
tiskiltä puolukkagraavattua siikaa ja puolikas made, ei se kahdelle ole liikaa.
Tekisi mieli lyöttäytyä pyöräksi kolmanneksi parivaljakon kuljettamaksi.
Vaikka herkkuja tarjolla on monenmoista, ei ne vaan jäärälle maista. Männyn kaarna houkuttaa, lentoon kuusijalkaista kannustaa. Vapauden kaipuu olla ja mennä, valjaista vapaana lennellellä. Kun jäärä siipensä oivaltaa, vain hetken se vie, kun ne häntä jo kuljettaa.
Ei ole eläin
ihmiskunnan renki. Sen aistit
paremmat paljon on kuin meillä Homo sapiens – sukukuntaan syntyneillä. Sillä
sanattoman on tiedon tuntosarvet. Samaa tietoa käyttävät muuttolintujen parvet.
Tähän päättyy yhteinen taival rouvan ja jymyjäärän. Oli
matka oiva tää, se muistoihin jää. ”Voisiko seuraava kumppani olla
rescue-kissa?” aprikoi rouva apeissa tunnelmissa. Tottahan hän ymmärtää
vapauden vietin, joka jäärää taivaalle lennättää. Rouva maljan kohottaa
ystävälle katoavalle: Mukini nostan
terveydeksesi. Kuohukoon leuoissasi männyn mesi!
Leena Krohnin kepeä piirrosjälki, tarkka silmä ja taito pukea havaintonsa nykymenosta fantasian kaapuun hymyilyttää ja vakavoittaa. Niin hänen romaaneissaan kuin kuvakirjoissaan kyse ei ole maagisesta realismista vaan turhuuksien pintakuohun läpi porautuvasta tinkimättömästä ajattelusta.
Sydänystävä heittää hyvästit
myös SELLsingiksi muuttuneelle Helsingille. Kaupungille, joka myy puistikkonsa,
kallionsa ja urbaanit luontosaarekkeensa gryndereille. Tuhoaa vanhoja kauniita
rakennuksia ja rakennuttaa tilalle entistä korkeampia, rumia laatikoita.
”Synnyinkaupunkini viimeaikainen kehitys, joka ei
miellytä minua, on saanut minut muistelemaan lapsuuteni ja nuoruuteni
kaupunkia. Sydänystävä on minun hyvästijättöni
Helsingille, sydämeni kaupungille, joka on luovutettu sijoittajien
hyväksikäyttöön”, Krohn toteaa surullisena.
Ei silti anneta periksi. Puolustettavaa riittää: Lapinlahti,
Kivinokka, Vartiosaari… puhumattakaan gryndereiden himoitsemista keskustan
vielä avoimista pienistä aukioista. On käsittämätöntä, että Elielinaukiolle
suunnitellaan parhaillaan massiivista rakentamista.
Sitoutumaton Ympäristöliike Helsinki jakaa
asiantuntijainformaatiota ja tekee parhaansa sydänystävämme puolustamiseksi.
Teksti ja kuvitus: Leena
Krohn. Sydänystävä. Teos,
2024. 40 s. Kirjan viimeistellyn graafisen ilmeen on suunnitellut Marjaana Virta.