Sitä kutsutaan luovuudeksi
Mark
Levengoodin vilpitön elämänilo on tarttuvaa. Vasten auringon siltaa - kokoelma vakuuttaa, että elämästä pitää
nauttia, tässä ja nyt. Ja että ikävimmilläkin asioilla voi olla hopeareunus.
”Jos et
terästäydy, niin tuolla veltolla luonteella päädyt tekemään tv-viihdettä,” uhkasi kiihtynyt
isoisä kuullessaan, että kuusitoistavuotias Mark oli lopettanut koulun
perheensä suureksi kauhuksi.
Ennustus kävi toteen, sillä jo samana syksynä Mark Levengood sai ensimmäisen tv-ohjelmansa.
Kenties hänen kansakoulunopettajansa oli sittenkin ollut oikeassa katsellessaan
oppilastaan tutkimaton ilme kasvoillaan.
”Mark”, hän sanoi
sitten yllättävän lempeään sävyyn, ”tuo sinun kekseliäisyytesi, tuo iloinen
kupla, joka sinussa on – sinun on hyvä tietää, että sekin on lahja. Sitä
kutsutaan luovuudeksi.”
Yhdysvalloissa syntynyt, lapsuutensa Suomessa viettänyt
Levengood asuu nykyään Ruotsissa ja kirjoittaa, juontaa ja toimii suosittuna
luennoitsijana. Tuo ”iloinen kupla” leijailee punaisena lankana
kirjoituskokoelmassa Vasten auringon
siltaa, jossa hän summaa elämänsä käännekohtia ja tapaamisia pilke
silmäkulmassa.
Hänen omien sanojensa mukaan suomalaisesta äidistä
selviäminen on karaissut häntä elämää varten. Niinpä hän suhtautuu stoalaisesti
esimerkiksi kuntosalin suihkuhuoneessa pyylevän heteromiehen homolle heittämään
herjaan: ”Sinä olet täällä. Sittenpä ei
kannatakaan pudottaa saippuaa suihkussa.”
Kenties hänestä olisi oikeastaan hiukan mukavaa tulla
nähdyksi halun kohteena, Levengood tuumaa. Joten: Jos päädyn suihkussa hänen viereensä, kai minun pitää sitten luoda
muutamia kohteliaan himokkaita katseita, vaikka se epäilemättä korventaa
silmiäni, koska minulla on niin sairaan hyvä miesmaku.
 |
| Suomi-Seura valitsi Levengoodin vuoden ulkosuomalaiseksi 2015. |
Naurunpurskahduksilta ja myötämielisiltä nyökkäyksiltä ei
voi välttyä kirjaa lukiessa. Näin älytelevisiosta: ”Se on iso ja litteä ja sanoo älykkäästi, että se ei löydä signaalia.”
Entä sitten pohjoismainen yhteistyö? ”Skandinaavi
on kaikkien kieltemme sekoitus ja todennäköisesti merkittävin syy siihen, miksi
emme koskaan ymmärrä toisiamme.”
Levengood antaa mielleyhtymien kuljettaa kepeästi
kertomuksia. Oma tarinansa on, miten hän päätyy Ruotsin kaupungintalon lavalta
– juontamasta Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon jakotilaisuutta – Islantiin
ojaan juotuaan ensin litran Piña Coladaa. G-pistettä etsiessään! Tarina pitää
itse lukea, näin kerrottuna se kieltämättä tuntuu epäuskottavalta.
Ei kaikki silti ruusuilla tanssimista ole. Lapsuuteen ja
nuoruuteen liittyy monia kipeitä muistoja, joista kirjailija kertoo avoimesti.
Ja ymmärtää itseään ja muita elämänkokemuksen kartuttua. Myötätunto ja lempeä
huumori kuljettavat ikävienkin muistojen yli.
Ja unelmien eteen pitää tehdä töitä, siitä muistuttaa
Marimekon entinen palavasieluinen omistaja Kirsti
Paakkanen: ”Minä olen maanviljelijän
tytär. Tiedän, että kukat puhkeavat sinne, missä on ensin möyhinyt ja
lannoittanut maan.”
Mark
Levengood: Vasten auringon siltaa.
(Solblekt av livet). Suom. Maija Kauhanen.
S&S, 2016. 135 s.
