Kirjasarja kuin taideteos
Upea kuusiosainen Lasin ja keramiikan mestarit esittelee taiteenkerääjä Kyösti Kakkosen yli 10 000 teoksen Collection Kakkosesta 2 000 taide-esinettä kuvin ja sanoin. Teokset piirtävät suomalaisen sielun kuvaa 1800-luvun lopulta nykypäivään.
”Henkilökohtaisesti koen, että hyvällä taiteella on voimaannuttava vaikutus ja se voi parhaimmillaan avata ihmisessä niin sanotun kolmannen silmän intuitiivisen luovuuden, henkisen ymmärtämisen ja tajunnan tasolla.”
Näin kirjoittaa kauppaneuvos ja designtaiteen kerääjä Kyösti Kakkonen ainutlaatuisen, runsaasti
kuvitetun kirjasarjansa alkusanoissa Keräilijän
unelmia. ”Designraamattusarja”, kuten Kakkonen itse Lasin ja keramiikan mestarit -teossarjaa (Parvs) luonnehtii, on
myös fyysiseltä kooltaan mittava. Jokainen kuuden niteen kokoelmasta painaa
peräti neljä kiloa.
Kakkosen pitkäaikaista unelmaa on ollut toteuttamassa lukuisa
joukko alan eturivin asiantuntijoita. Suurhankkeen päätoimittajana ja taiteellisena
johtajana on toiminut Aleksi Kuokka.
Hänen lisäkseen teosten viimeistellystä ulkomuodosta on vastannut Aki Suvanto.Kyösti Kakkonen kirjasarjan julkistamistilaisuudessa
Näyttelykeskus WeeGeessä. Kuva: Jouko Vatanen
Kahdeksan kirjoittajan voimin teossarjassa esitellään 32
taiteilijaa, joista Vappu Rossi on
piirtänyt ilmeikkäät muotokuvat. Rauno
Träskelinin teoskuvia katsellessani minusta tuntuu kuin uniikki taideteos olisi
aineellistunut kirjasta pöydälleni säteilemään auraansa.
Kuudella teoksella on kullakin oma nimikkoteemansa, jotka
kuljettavat suomalaisen muotoilun syntymästä 1800-luvulta tulevaisuuden
visioihin. Tätä aikamatkaa myötäilee myös teossarjaa varten laadittu
fonttiperhe. Antero Takalan ja Heikki Willamon herkät luontokuvat
luovat tunnelmaa.
Taipaleen aloittaa Aamunkoi
– Suomalaista identiteettiä luomassa. Siinä esitellään miten lasi- ja
keramiikkataide vaikutti nuoren kansakunnan identiteettiin ja sen pyrkimyksiin
löytää oma kielensä ja muotonsa. Taiteilijoiden – etunenässä Arttu Brummer ja Gunnel Nyman – inspiraation lähteinä toimivat myytit, tarinat ja
luontosuhde.
Luonto – Yhteys
luomakuntaan jatkaa tarinaa alkuvoimaisesta, mutta modernista
pohjoisesta valtiosta. Aiheen mestareina kunnostautuivat Toini Muona ja Tapio Wirkkala.
Kyösti Kakkonen kertoo miten luonto ja taide kohtasivat Joensuun Pyhäselällä:
”Yksi
unohtumattomista kokemuksista ”taidematkallani” on ollut se, kun tyttärieni
ollessa kouluikäisiä konttasimme yhdessä innostuneina kotirantamme talvisessa
20 asteen pakkasessa tutkimassa Tapio Wirkkalan presidentti Urho Kekkosen
70-vuotislahjaksi suunnitteleman Pilkkiavanto-nimisen lasitaideteoksen samankaltaisuutta edellisenä yönä jäätyneen ”aidon”
pilkkiavannon kanssa.”
Luonnosta innoituksensa saanut muotoilu pelkistyi joidenkin taiteilijoiden teoksissa kohti puhdasta ja harkittua yksinkertaisuutta – runoutta, jonka muotoilu voi saavuttaa. Suuntausta esittelee sarjan kolmas nide Geometria – Puhdas muoto. ”Suomalaisen muotoilun omatunto” monipuolinen Kaj Franck karsi muotoillessaan pois kaiken tarpeettoman. Hän oli myös ensimmäisiä kierrätyksen puolestapuhujia.
Lempeämpää lähestymistapaa muotoiluun tarkastellaan
sarjan neljännessä osassa Kosketus –
Humaani kauneus. Lasi- ja keramiikkaesineiden vapaasti kaareutuvat muodot
ja orgaanisen sulavat linjat kutsuvat koskettamaan. Kyllikki Salmenhaaran ja Timo
Sarpanevan teokset ovat klassikkoja maailmallakin.
”Keraaminen esine
ei ole pelkästään katselemista varten, tunne se käsissäsi!
Jos olet tämän
tajunnut, olet tekevä niin aina.”
Kyllikki Salmenhaara , Ajatuksia keramiikasta,
Arkkitehtilehti NO 6, 1955.
Kyllikki Salmenhaara dreijaa.
Kuva: Tapio Yli-Viikari
Keramiikan konkreettisesta maanläheisyydestä Timo
Sarpanevan silmää hivelevät lasiteokset vievät kohti aineetonta.
”Pidän lasia
materiaalina, joka on omistettu valolle ja tilalle.”
Timo Sarpaneva 1985.
Fantasia – Mielen kuvat vie rajoitteista ja säännöistä piittaamattomalle mielikuvitusmatkalle. Teoksiin ilmestyy yllättäviä värejä, rikkaita kuvioita ja estotonta huumoria. Ken näitä fantasioita olisi paremmin osannut toteuttaa kuin rakastettu Oiva Toikka? Birger Kaipiainen puolestaan loi keramiikkateoksillaan kiehtovan, omaperäisen maailman.
Sarjan kuudennessa osassa Yhteys – Maailma laajenee tarkastellaan, millaisia vaikutteita
lasi- ja keramiikkataide ovat saaneet muista taiteenlajeista ja kulttuureista. Teoksessa
myös kurkotellaan kohti tulevaisuuden visioita.
Ovatko Kim
Simonssonin arvoitukselliset teokset keramiikkaa vai veistoksia? Molempia,
mutta rajanveto ei ole tarpeen, sillä silmää ja sormia kutkuttavat futuristiset
teokset rikkovat niin taiteen, ajan kuin paikankin rajoja.
Professori Laura Kolbe on kirjoittanut kuusi esseetä, yhden kuhunkin sarjan niteeseen. Niissä hän valottaa Kyösti Kakkosen vaiheikkaan elämän eri puolia. Sarjan neljännen osan esseessä Minä keräilijä hän tarkastelee kauppaneuvoksen taivalta designtaiteen saralla.
Taide vei pikkusormen, kun Uppsalaan opiskelemaan tullut
maalaispoika lumoutui Tukholman Moderna museetin upeista näyttelyistä. Varsinainen
alkusysäys keräilyyn oli Toini Muonan
jäämistön hankinta. Vuosikymmenten kuluessa taiteenkeräilystä tuli Kakkoselle lähes
”jokapäiväinen harrastus”.
– Olen myös mukana
brändäämässä Suomea maailmalla. Collection Kakkosesta on järjestetty
kuutisenkymmentä näyttelyä Euroopassa ja Japanissakin kymmenkunta. Hankin myös
ikonisia suomalaisia lasiteoksia takaisin kotiin maailmalta, Kyösti Kakkonen
myhäili teossarjan julkistamistilaisuudessa Näyttelykeskus WeeGeessä Espoossa.
Laura Kolben kysymykseen: Millaisia ohjeita hän antaisi aloittelevalle
keräilijälle? keräilijämestari vastasi lähes neljänkymmenen vuoden
kokemuksella:
– Järki ja tunteet
kannattaa pitää tasapainossa. Kun ei paljasta korttejaan, eli mitä etsii, voi
tehdä löytöjä. Minulla on sisäinen muistilista, mitä haluan, mutta en kerää
pakkomielteisesti. Katselen keveästi ja annan aikaa.
Tästä kaikki alkoi: Toini Muonan keramiikkaa.
Mittava kulttuuriteko Lasin
ja keramiikan mestarit tekee kunniaa Collection Kakkoselle, joka on nyt
saanut arvoisensa dokumentin. Kokoelma myös elää ajassa ja kehittyy edelleen,
sillä Kyösti Kakkonen seuraa aktiivisesti kiinnostavia muotoilijoita ja hankkii
jatkuvasti uutta esineistöä. Suomalaisen sielunmaiseman kartoitus jatkuu.
”Monessa esineessä
on jotakin itseään syvällisempää voimaa ja sanomaa, joka irtaantuu esineen
materiasta siitä säteilevänä ”aurana”. Henkilökohtaisena kokemuksena taiteen
syvällinen ja nostattava vaikutus voi elähdyttää jonkun Suuren kokemiseen tai
aistimiseen, jota voisi verrata transsiin vaipuneen hurmoshenkisen ihmisen
hartaushetkeen.”
Kyösti Kakkonen
Kuusiosainen kirjasarja Lasin ja keramiikan mestarit. Parvs, Collection Kakkonen. 2020.