Pasi Lampela: Kehä

Mies vailla tulevaisuutta

Pasi Lampelan uudessa romaanissa Kehä ollaan kuilun partaalla, niin henkilökohtaisessa elämässä kuin yhteiskunnassa. Suomi nyt ja sata vuotta sitten peilaavat toisiaan.

– Asuin ensimmäisen vaimoni kanssa Malmilla viitisentoista vuotta. Se oli merkittävä vaihe elämässäni. Malmi on moni-ilmeinen paikka, jossa sosiaaliluokkien kirjo näkyy selvästi pienellä alueella. 1990-luvun lama vielä kärjisti yhteiskunnan eriarvoistumista. 

Tämä toi mieleeni Malmin tapahtumat vallankumouksineen sata vuotta sitten, ne tuntuivat temaattisesti vastaavan tätä aikaa. Näistä aineksista syntyi idea romaaniksi, kirjailija ja teatteriohjaaja Pasi Lampela kertoi kirjansa julkistamistilaisuudessa.

Kehän päähenkilöillä taksikuski Jarmolla ja hänen naisystävällään opettaja Lauralla pitäisi kaiken olla hyvin. Kuuteen seurusteluvuoteen on mahtunut iloa ja rakkautta, matkoja ja yhteisiä hetkiä. Kummallakin on takanaan jo yksi elämä avioeroineen ja kohta kotoa lentävine lapsineen. Nyt ollaan saranakohdassa, uuden alun edessä.

Mutta Jarmon paniikkikohtaukset alkavat nakertaa suhdetta. Mikä kohtauksia aiheuttaa, kun fyysistä sairautta ei löydetä? Entä onko Lauralla toinen, miksi Jarmosta tuntuu, että heidän elämässään on läsnä joku kolmas? Kehässä rakkaustarina kiertyy Jarmon psykologisen kehitystarinan ympärille.

Pasi Lampela on helsinkiläinen
kirjailija ja teatteriohjaaja.

Kerronta on sujuvaa, konstailematonta, se luo henkilöiden välityksellä aitoa ajankuvaa monella rintamalla. Työpaikkakiusaaminen, nuorten näköalattomuus työttömyys-Suomessa, ikärasismi ja maahanmuutto ovat tätä päivää. Lampela ei alleviivaa vaan antaa aiheiden pulpahtaa pintaan tarinan myötä.

Hyvä esimerkki tästä on Kosovon albaanin, Eminesta Emmiksi itsensä ristineen nuoren naisen kohtalo. Hän on päättänyt pärjätä niillä – vähän kyseenalaisilla – keinoilla, jotka hänelle on annettu. Isän mielestä tytär on sopeutunut suomalaiseen yhteiskuntaan liiankin hyvin ja hylännyt Allahin. ”Kahdessa maailmassa ei voi elää, isä ajatteli. Niin ajatteli Emmikin.”

Jarmon kriisi upottaa hänet yhä syvemmälle menneisyyteen, lapsuuden kokemuksiin ja nuoruuteen. Kun viisitoistavuotias Jarmo löi ensimmäisen kerran nyrkkeilysäkkiä, se tuntui hyvältä. Nuorukaisesta kehittyi lupaava nyrkkeilijä EM-tasolle saakka. Samalla historianopinnot etenivät väitöskirjavaiheeseen. Mutta alkoholi puuttui peliin ja siitä selvittyään Jarmo aloitti taksikuskina. Hän kokee epäonnistuneensa elämässään.

Matkalla menneeseen Jarmo kaivaa vaatehuoneen perältä pahvilaatikkoon pakatut mustakantiset vihkonsa, joihin syntyi tarina väitöskirjan sijaan. Se kuvaa riipaisevasti Malmilla tapahtunutta työläisten vallankumousta ja sen julmaa tukahduttamista. Pieni tarina, joka kulkee Kehän sivupolkuna, ei tunnu päälle liimatulta, vaan Lampela rinnastaa sen tapahtumat osuvasti nykyhetkeen.

Jarmon kipuillessa menneisyytensä kanssa – jota kannen varjonyrkkeilykuva osuvasti kuvaa – Laurakin pohtii elämäänsä. Hän ei halua vain suoriutua päivästä toiseen, voisiko elää toisella lailla? Kuten valokuvaajaystävätär sinkkuna, vapaana toteuttamaan itseään vailla toisen ihmisen valvovaa katsetta? Jaksaako hän odotella kehän laidalla, kun Jarmo kamppailee itseään vapaaksi menneisyyden haamuista?

Vastauksia Kehä ei anna, mutta esittää monia mielenkiintoisia kysymyksiä.

Sari Puumalainen ja Risto Kaskilahti Granadassa.
Kuva: Yehia Eweis

Kehän julkkareista Lavaklubilta siirryttiin nyt jo kiitoksia saaneen Granada-näytelmän kantaesitykseen. Siinä pariskunta käy intensiivisesti läpi suhdettaan espanjalaisessa hotellihuoneessa. Granada on mainio pari Kehälle, suosittelen.

Pasi Lampela: Kehä. Tammi. 168 s.

Pasi Lampela: Granada. Kansallisteatterin Willensauna.