”Työ pitäisi keksiä uudelleen”
Pia Lindroos ja Päivi Lipponen: Naisen 9 työelämää. Kirjapaja, 2016. 167 s.
Pia
Lindroos ja Päivi Lipponen ovat
kirjoittaneet peräti ajankohtaisen teoksen.
Tositarinoihin perustuva Naisen
9 työelämää – työelämän muutos ja jaloilleen putoamisen
taito (Kirjapaja) on tarpeellinen puheenvuoro nykyisessä työn käsitteen
uudelleen määrittelyssä.
Teemaan pureudutaan asiantuntija-artikkeleiden ja työelämää
monelta kantilta nähneiden naisten kertomusten siivittämänä. Omakohtaiset
tarinat ovat voimaannuttavia ja positiivisia. Vaikka it-neuvottelujen
seurauksena potkuja on tullut ja eropaketteja otettu, on uskallettu alkaa
alusta tyhjältä pöydältä. Ja onnistuttu.
Tekijöillä on tästä omakohtaisia kokemuksia. Kansanedustajana
työskennellyt FT Päivi Lipponen
putosi yllättäen Eduskunnasta vuoden 2014 vaaleissa ja menetti mieluisan työnsä.
Koska tulevaisuus oli rakennettava uudelleen 48-vuotiaana, hän päätti tehdä
elämässään isomman remontin.
– Tilanne oli alkuun hämmentävä.
Muutosprosessi alkoi hitaasti, mutta vähitellen alkoi avautua mahdollisuuksia.
Tämä kirja on yksi niistä, hän totesi teoksen julkistustilaisuudessa Tony’s delin aamiaisella. Hänen
tulevaisuudentoiveensa liittyvät opettamiseen, akateemisen maailman sekä
elinkeinoelämän ja politiikan yhdistämiseen.
Toimittaja Pia
Lindroos ”jäi aikoinaan muutaman
sentin päähän” lentoemännän toiveammatistaan. Mutta myyntipäällikkönä hän sai matkustaa
niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ihan tarpeeksi.
– Olin tehnyt
pitkän uran media-alan kaupallisella puolella, mutta kun asiakkaat pöydän
toisella puolella alkoivat olla minua parikymmentä vuotta nuorempia
”sisäpipoja”, otin harkitun riskin.
Hän halusi ammattiinsa uuden näkökulman, otti
opintovapaata ja valmistui toimittajaksi. ”Kun
aloitin uudessa ammatissani, minulta katkesi parinkymmenen vuoden katkeamaton
putki työsuhdeautolla ovelta ovelle ajamisessa ja menetin 60 % palkastani,
mutta sain haluamani paikan toimittajana”, hän kirjoittaa.
Digitalisaatio on mullistanut kaiken
Yli viisikymppisistä vain 10–20 % saa irtisanomisten
jälkeen enää uuden työpaikan. Yksi kolmasosa ammateista katoaa, loppu muuttaa
muotoaan. Työ polarisoituu, tulevaisuudessa meillä on huippuosaajia ja
matalapalkkatyötä. Entisten keskituloisten tehtävät jäävät teknologian ja
robottien hoidettavaksi. Nämä ovat väistämättömiä tosiasioita.
Tilanne ei silti ole synkkä, sillä uutta työtäkin syntyy.
Tulevaisuudessa ammattejä löytyy ainakin terveyden ja hyvinvoinnin saralta.
Tekijät ovat keränneet artikkeleista kekseliäitä uusia ammatteja:
järjestelijä, kärsivällistäjä, tiedonseuloja, joka kerää tietoa ilman
mainontaa, muutosajuri, elämysopas, inspiraattori, luotaaja, joka kartoittaa
maailmaa, tiedonjäsentäjä, ekopoliisi, visionäärikonsultti, teknologian
inhimillistäjä, ja mitä vielä…
Tekijöiden mielestä työ pitäisi keksiä uudelleen, niin
paljon se on viime vuosina muuttunut. Koulutusrakenteet olisi myös
uudistettava, jotta ne ennakoisivat tulevaa eivätkä laahaisi todellisuuden
perässä. Elinikäinen oppiminen olisi itsestään selvää, ikäsyrjintä on
lopetettava ja otettava käyttöön age mix
-käytäntö, jossa kilpailukyky rakentuu eri ikäryhmien yhdessä tekemästä työstä.
Kun nuorten työntekijöiden nopeus, into ja hahmotuskyky liitetään kokeneempien
työtekijöiden asiantuntijuuteen ja elämänkokemukseen, tulosta syntyy.
Kyse on asenteesta, vaihtoehtoja löytyy, kun mieli on
avoin. Riittääköhän silloin edes 9 työelämää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti