Bjørn Berge: Kartalta kadonneet

 Maailmanhistoriaa postimerkeissä

Norjalainen Bjørn Berge kertoo teoksessaan viidenkymmenen 1800- ja 1900-luvulla maailman eri puolilla sijainneen, sittemmin kadonneen maan tarinan. Kiinnostavien kertomusten punaisena lankana kiemurtelevat postimerkit.

Arkkitehdin ja kansainvälisesti tunnetun tutkijan Bjørn Bergen intohimo ovat postimerkit. Hänen kunnianhimoisena tavoitteenaan on hankkia merkki jokaisesta maasta ja jokaiselta hallintoalueelta, joka on ollut toiminnassa sen jälkeen, kun ensimmäinen postimerkki Penny Black julkaistiin Englannissa vuonna 1840. Hänen kokoelmansa kiinnostava osajoukko esittelee maita, joita ei enää ole.

Joukossa on itsenäisiä valtioita, sotilaallisia sillanpääasemia, raaka-aineaittoja ja suurvaltapolitiikan nappuloita. Jotkut näistä ovat eläneet vain joitakin päiviä tai viikkoja, toiset yli sata vuotta. Oma postimerkki on joka tapauksessa todiste, että ne ovat olleet olemassa. Näitä maita on yli tuhat.

Bjørn Berge on aiemmin julkaissut
lukuisia tietokirjoja ja artikkeleja.

 Kartalta kadonneet -teoksen (Art House) pohjana ovat olleet paitsi postimerkit, silminnäkijöiden kertomukset ja historialliset tulkinnat. Elävään ja vetävästi kirjoitettuun teokseensa Berge on liittänyt ehdotuksia lisälukemiseksi ja monen maan kohdalla hän on suositellut niistä kertovaa musiikkia, elokuvia ja jopa reseptejä. Näin on syntynyt aivan uudenlainen, vaihtoehtoinen tapa katsoa ja tulkita maailmanhistoriaa.

Postimerkit kertovat surullista tarinaa vallanhimosta ja hyväksikäytöstä. ”Postimerkkien aiheet osoittavat selvästi, mistä on kysymys – loputtomasti pröystäilevistä valtiomiehistä, sotilaallista voittoa julistavista muistomerkeistä ja kaikenlaisista sankareista, jotka mielellään esitetään pöyhkeilevinä riikinkukkoina tai gorilloina rinta rottingilla.” Harvoin maan perustamisen ja postimerkin painattamisen syynä on ollut halu lisätä kansan hyvinvointia ja onnellisuutta.

Hyvä esimerkki tästä on Kaukaasiassa Mustan meren rannalla sijainnut Batumi, jota britit hallitsivat 1918–1920. Maineeseen se nousi Knut Hamsunin vieraillessa siellä vuonna 1899. Muutama vuosi hänen jälkeensä nuori Josif Stalin aloitti sortotoimet ja pyysi kirjailija Mihail Bulgakovia kirjoittamaan elämäkerrallisen näytelmän Batum. Se sai murskakritiikin, niinpä loukattu Stalin repi näytelmän sipuksi ja rankaisi Bulgakovia matkustuskiellolla.

Öljyntuotanto oli Batumissa alkanut 1870 luvulla ja pian alue tuotti yli 50 % maailman öljystä, siinä selitys brittien valloitukselle. Kun heidät parin vuoden kuluttua ajettiin paikalta, postimerkit takavarikoitiin ja varustettiin lisäpainamalla ”British occupation” ennen kuin se laskettiin uudelleen liikkeelle.

Britit perustivat myös Tangerin kansainvälisen vyöhykkeen, joka kukoisti vapaamielisenä keitaana vuodet 1923–1956. Meno oli villiä, salakuljetus, rahanpesu ja kansainvälinen asekauppa kukoistivat. Vähintään yksi kolmasosa sen 100 000 asukkaasta oli mukana hämäräbisneksissä. Oopiumilla ja hasiksella lastatut kamelikaravaanit ja yli 30 bordellia huolehtivat erityistarpeiden tyydyttämisestä.

Tämä rento meininki houkutti paikalle amerikkalaisen kirjailijan Paul Bowlesin, joka pian sai seurakseen kollegat Truman Capoten, Tennessee Williamsin, Allen Gingsbergin ja William Burroughsin. Vaikka upporikkaat mesenaatit kuten Barbara Hutton viihdyttivät kirjailijoita parhaansa mukaan ylellisissä juhlissa, kulttikirjoja syntyi siitä huolimatta.

Oma tarinansa on brittien perustama Ylä-Yafa, joka nykyisin on osa surullisen kuuluisaa Jemeniä. Sen pääkaupunki Mahjaba sijaitsee kapeassa rotkossa 2 000 metriä vedenpinnan yläpuolella. Talot on rakennettu puristetusta turpeesta. Ylä-Yafa juhli itsenäisyyttään vuonna 1967 julkaisemalla kymmenen punaisilla ja vihreillä kansallislipuilla koristettua postimerkkiä.

Oudoksi asian teki se, ettei Ylä-Yafassa ollut toimivaa postilaitosta eikä Mahjabassa ole sitä ennen tai sen jälkeen näkynyt yhtään postilaatikkoa. Kaiken takana olikin brittiläinen postimerkkiyritys, joka oli houkutellut sulttaanin hankkeeseen mukaan lupaamalla suurta myyntiä maailman postimerkkiharrastajille.

Postimerkit ovat vakuuttava todiste, että todellisuus on usein tarua ihmeellisempää.

Bjørn Berge: Kartalta kadonneet – 1800- ja 1900-luvun unohdetut maat

(Landene som forsvant. 1840-1970) Suom.Taija Votkin. Art House.  2016. 236 s.