Voiko älykkö uskoa Jumalaan?
Kati
Reijonen halusi selvittää itselleen, mitä Jumalasta oikein ajattelee.
Pohdinnoista syntyi kirja, Iso ajatus,
joka avaa mielenkiintoisia näkökulmia meitä kaikkia koskettavaan aiheeseen.
”Jokainen, joka on
vakavasti tekemisissä tieteen kanssa, kyllä vakuuttuu vähitellen siitä, että
maailmankaikkeuden laeissa ilmenee jonkinlainen ihmistä paljon ylempi
henkivoima.”
Albert Einstein
Muotoilun tohtorin ja filosofian maisterin tutkinnot
suorittanut Kati Reijonen on
tarttunut arkaan aiheeseen teoksessaan Iso
ajatus – Pitäisikö Jumalalle antaa vielä mahdollisuus? (Atena).
Hankkeesta
kuultuaan hänen tuttavansakin varoitti: ”Ajattele mainettasi, mitä sinusta
ajatellaan sen jälkeen, kun sinut yhdistetään Jumalaan.”
Brändistään piittaamatta Reijonen omisti vuoden
”epätieteelliseen, henkilökohtaiseen projektiinsa”. Lähti selvittämään kysymystä
Jumalan olemassaolosta, tiesi jo lähtöviivoilla, ettei vastausta löydy – mutta
etsiminen kannatti silti.
Reijonen kirjoittaa sujuvasti, kiinnostavasti, hänen
kirjaansa lukiessa tuntuu kuin istuisi iltaa juttelemassa syvällisiä hyvän
ystävän kanssa. Hän taustoittaa hengellistä etsintäänsä oman elämänsä
kiemuroilla, mutta on myös tutkinut aihettaan perinpohjaisesti monelta kantilta:
teoksen kirjallisuusluettelo on viiden sivun mittainen.
Jumala on kysymys, joka pysyy ja johon moni
maailmankuvaamme mullistanut tiedemieskin on Einsteinin tavoin etsinyt
vastausta. Heihin kuuluvat muiden muassa fyysikot Max Planck, Wolfgang Pauli, Werner Heisenberg ja Erwin Schrödinger. He eivät tehneet
tiukkaa jakoa uskonnon ja tieteen välillä vaan ajattelivat näiden valottavan todellisuuden
”eri puolia”.
Charles
Darwinkaan tuskin olisi innostunut siitä, että hänen luomaansa evoluutioteoriaa alettiin
käyttää uskontoa vastaan, sillä teoksessaan Lajien
synty, hän kirjoittaa sivulla 428 seuraavasti: ”todennäköisesti kaikki orgaaniset oliot, jotka koskaan ovat eläneet
maan päällä, ovat peräisin jonkinlaisesta yhdestä muinaisesta muodosta, johon
elämän hengen puhalsi Luoja.”
Kati Reijonen on helsinkiläinen kirjoittaja ja meditaatio-ohjaaja. Kuva: Touko Hujanen |
Entä mistä kaikki on saanut alkunsa? Miksi on jotain, sen
sijaan ettei olisi mitään? Mistä tietoisuus on syntynyt, entä minne se kuoltuamme
katoaa? Näihin kysymyksiin tiedekään ei osaa vastata. Entä ”kaiken teoria”,
sille ei tunnu löytyvän keksijää ja todennäköiseltä näyttää, ettei löydykään.
Jyrki Riekin maalaus Red Planet (osa) |
Kaikkia nämä kysymykset eivät miellytä. Evoluutiobiologi Richard Dawkinsin mukaan elämän alku
oli vain onnekas kemiallinen sattuma.
Voisiko todella olla niin, että
kiehuvasta molekyylisopasta kehittyi käsittämättömän moninainen ja
tarkoituksenmukainen luomakunta vain sattuman kauppaa?
Tässä kohdin tiedeuskon ja uskonnon sukset menevät
ristiin. Taide ja uskonto sen sijaan ovat Reijosen mukaan sisaruksia, jotka
yrittävät luoda merkitystä elämän kaaokseen etsimällä sen tarkoitusta.
Pahimmillaan uskonnot voivat kuitenkin karkottaa
Jumalasta. Kuten Reijonen toteaa kirjassaan, uskonnot ovat kaapanneet Jumalan
ja vuosisatojen aikana synnyttäneet niin monimutkaisten oppirakennelmien
viidakon ihmisen ja Jumalan välille, että Jumala tuntuu kadonneen sinne
kokonaan.
Ei ihme, että älyköt eivät niiden sisällä viihdykään vaan
liikuskelevat niiden reunoilla. Reijonen toteaa itsekin olevansa Jumalaan
uskova uskonnoton, vaikka kuuluukin kirkkoon.
Voisiko amerikkalainen kirjailija ja älykkö Alfred Kazin olla jonkin olennaisen
jäljillä pohdiskellessaan kysymystä, miten pysyä vapaana ideologioiden ja
kulttien kahleista ja pysyä kuitenkin moraalisesti vastuussa sille ”tuntemattomalle kaikkien arvojen
alkuperälle, jota yksinkertaisuuden vuoksi sanotaan Jumalaksi.”
Ajatuksia herättävä, vallan kiinnostava kirja.
Kati
Reijonen: Iso ajatus – Pitäisikö
Jumalalle antaa vielä mahdollisuus?
Atena. 2018. 363 s.
Kati Reijonen kirjoittaa Nollaus-blogia
Jyrki
Riekin Totschweigen (Kuoliaaksi vaiettu) näyttely Galleria A2:ssa
31.8. saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti