Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen

Tekstiilitaiteilija maalasi langoilla

Omaperäisen ja lahjakkaan Greta Skogster-Lehtisen mittava elämäntyö on nyt saanut arvoisensa dokumentin runsaasti kuvitetussa upeassa tieto- ja taidekirjassa.

Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen -teoksen (Maahenki) kansi houkuttelee koskettamaan ja sivelemään sitä. Sama toistuu kirjan monissa hienoissa valokuvissa, jotka esittelevät viisikymmenvuotisen uran tehneen taiteilijan monipuolista tuotantoa ja elämäntaivalta.

Nina Skogsterin toimittaman komean teoksen ovat kirjoittaneet professori emerita Päikki Priha ja taidehistorioitsija Leena Svinhufvud. Teoksen graafinen suunnittelija on Tiina Ripatto-Toledo ja kuvankäsittelystä on vastannut Petri Kuokka.

Greta Skogster-Lehtisellä (1900–1994) oli merkittävä rooli Suomen tekstiilitaiteen syntymisessä ja kehittymisessä. Paitsi monipuolinen ja hämmästyttävän tuottelias taiteilija, Greta oli myös menestyvä bisnesnainen, jolla oli oma kutomo ja tekstiilitoimisto.

Greta syntyi Hämeenlinnassa taiteita suosivaan kauppiasperheeseen ja halusi kuvanveistäjäksi. Isän mielestä kevyempi työ, joka toisi myös elannon, oli parempi vaihtoehto. Niinpä Greta aloitti Ateneumin mallipiirustusosastolla jo 16-vuotiaana.

Vaihtoehto tuotti hienoa hedelmää. Suomalainen tekstiilitaide kukoisti 1920–1930-luvuilla, ja sen aktiivinen edustaja Greta palkittiin maailmannäyttelyissä Brysselissä 1935, Pariisissa 1937 ja New Yorkissa 1939.

Gretan mielikuvitus, suunnittelutaito ja värisilmä siivittivät yhteistyötä monien eturivin arkkitehtien, muun muassa Alvar Aallon, kanssa. 

”Malleja syntyi kirkkotekstiileihin, monumentaalisiin julkisten rakennusten kuvakudoksiin, mattoihin, verhoihin, huonekalu- ja vaatekankaisiin. Hän suunnitteli sisustuksia laivan hytteihin sekä ruokasaleihin, jopa rautatievaunun sisustuksen,” Päikki Priha kirjoittaa.

Jääsken kirkon alttarivaatteen yksityiskohdat osoittavat, että Greta oli mestari kuvaamaan ihmisiä erilaisin kirjontapistoin ja käyttämään erilaisia sidoksia ja lankoja mehevän pinnan aikaansaamiseksi.

Pula-aikakaan ei tekstiilitaiteilijoiden luovuutta sammuttanut. Kun lankoja ei ollut saatavilla, korvikemateriaaleina käytettiin paperinarua, olkea, tuohta, voipaperia, jopa lehmänkarvoja. Näistä luotiin tapetteja, kankaita ja lampunvarjostimia. Huonekalusuunnittelija Lisa Johansson-Pape on muistellut, että Greta käytti lampunvarjostimien ”kankaisiinsa märkää, kokoonrutistettua voipaperia sekoitettuna ties mihin…”.

Klassinen tuohitapetti syntyi pula-aikana, silti se on designiltaan moderni, aikaa kestävä käyttötuote.

Eduskuntataloon Greta suunnitteli lukuisia tekstiilejä, jotka valmistettiin käsityönä ja myös teollisesti. Varsinainen voimannäyte oli SOK:n uudisrakennukseen tulevan Hotelli Vaakunan ja sen kolmen ison ravintolan tekstiilien suunnittelu. Tilaus oli huikea: tuhansia metrejä kankaita ja mattoja.

Suomen kulttuurielämä oli vilkasta 1920-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan. Taidetta tehtiin innostuneessa pioneerihengessä, ja sen merkkinä syntyi taiteilijajärjestöjen yhteinen, kaunis Taidehalli vuonna 1928. Julkaisutoimintaa sekä näyttelyitä oli paljon myös kansainvälisesti.

Vaikka tekstiilitaiteen menetelmät olivat vanhoja, tämä ei estänyt irtiottoa perinteestä, modernin tekstiilitaiteen syntyä. Taiteilijat tekivät monenlaisia kokeiluja sidoksilla ja lankalaaduilla.

 ”Tekstiilipinnan elävä vaihtelu yhdistyi abstrahoivaan ilmaisuun, jossa kuva-aihetta pelkistetään materiaalin ehdoilla”, kirjoittaa Leena Svinhufvud. Greta kuului kokeilijoiden eturiviin.

Liian vähälle huomiolle jäänyt hieno taiteilija nousee nyt uuden, kattavan teoksen myötä valokeilaan. 

Greta Skogster-Lehtisen ensimmäinen yksityisnäyttely Taideteollisuusmuseossa sai loistavat arvostelut. Helsingin Sanomien ylistykseen voi kirjan luettuaan sydämestään yhtyä. ”Jokaisessa työssä on ilmeinen Skogster-leima: värit herkän hienostuneita, kudos mielenkiintoista, rauhallista ja sommitelmat aitoja ja omintakeisia.”

Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen (toim. Nina Skogster). Maahenki, 2019. 231