Taide ja elämä – erottamattomat
Ruhtinaallisesti
kuvitettu, muhkea Life as Art -teos dokumentoi
kattavasti monipuolisen taiteilijan Jan-Erik Anderssonin nelikymmenvuotista
uraa.
”Häiritsen hyvää makua.”
Vielä 1980-luvulla Jan-Erik
Andersson toimi pääosin ”normaalissa” galleria- ja taidemuseokontekstissa,
kunnes hän alkoi kaivata vapaampaa foorumia ja tehdä taideprojekteja niiden
ulkopuolella. Neljänkymmenen vuoden aikana on tämän jälkeen syntynyt
performansseja, arkkitehtuuria, installaatioita, ympäristötaidetta,
taiteellista tutkimusta sekä vuorovaikutteista mediataidetta Suomessa ja
maailmalla.
Nyt julkaistu kookas, (210 x 297 mm), englanninkielinen teos
Life as Art (Parvs) esittelee taiteilijan
”keski-iän retrospektiivin”, tähänastisen elämäntyön. Omanlaisensa hakuteos etenee
kronologisesti viimeisimmistä teoksista ensimmäisiin ja sisältää 700 projekteja
dokumentoivaa valokuvaa sekä niihin liittyvät lyhyet tekstit, jotka valottavat taustalla
olevia ideoita.
Teokseen ovat taiteilijan itsensä ohella kirjoittaneet Penelope Curtis ja Yrjö Haila. Mukana on
myös taiteilijan, Marketta Hailan ja
Marja-Terttu Kivirinnan keskustelu Artlike Art – Lifelike Art.
Teos julkistettiin Kuvanveistäjien galleriassa Sculptorissa,
jossa kaikki alkoi – voi sanoa puhtaalta pöydältä – vuonna 1995 näyttelyllä Clean/Puhdas/Ren. Andessonin henkilökohtaisessa
elämässä oli tuolloin ongelmia, ja hän kaipasi puhdasta tilaa niin sisäisesti
kuin ulkoisesti. Hän halusi myös kommentoida termiä ”puhdas taide”.
Hän luuttusi rituaalisesti gallerian lattiaa näyttelyn
kolmen viikon keston ajan, nukkui sen takahuoneessa, tarjosi kävijöille kahvia
ja keskusteli puhtaudesta ja liasta. Yöllä aiheesta syntyi myös laatuaan ensimmäinen
online-teos, jonka Kiasma on
hankkinut kokoelmiinsa.
Vuonna 2003 taiteilijan yksityisnäyttelyn, The Last Boat, teema Sculptorissa oli
kuolema ja menetys. Viimeinen vene
oli kunnianosoitus hänen rakkaalle, edesmenneelle isoäidilleen. Osa näyttelyä
oli telineille nostettu vene, joka hiljaa sykki valoa. Vene oli rakennettu
syötävistä paperiarkeista, joille oli ruokaväreillä printattu kuvia mökiltä,
jossa taiteilija oli viettänyt kesiään isoäitinsä kanssa.
Näyttelyn viimeisen päivän performanssissa Andersson
vuoli partakoneenterällä palasia veneestä ja tarjosi niitä vieraille
syötäväksi. Törmäsin kirjassa kuvaan, jossa minäkin nakerran veneenpalaa.
Taide
todella luo monenlaisia siltoja, herättää muistoja ja tunteita. Vierelläni kuvassa
on nyt jo edesmennyt, hyvä ystäväni Aune
Jääskinen, Ikoni-Aune, jonka kanssa kävimme monta kiinnostavaa keskustelua
taiteesta.
Jan-Erik Anderssonin pääteoksena voidaan pitää
kansainvälistäkin huomiota herättänyttä kokonaistaideteosta Life on a Leaf -taloa. Arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa
toteuttamassaan talossa hän on asunut perheensäkin kanssa.
Taloteos on malliesimerkki Anderssonin tuotannon
läpikäyvästä ajatuksesta, että taide voi olla mukana luomassa arkkitehtonista
ja sosiaalista tilaa. Se jatkaa nyt elämäänsä Åbo Akademien taiteen- ja
tieteentutkijoiden luovana residenssinä.
Talossa näkyvät taiteilijan työskentelyn tunnusmerkit: värikkyys,
leikkisyys, yllätyksellisyys ja yhteisöllisyys. Jan-Erik Anderssonin taiteellinen
tutkimusmatka jatkuu, suunnitteilla on kaiken muun ohessa uusi talo…
Teoksen kirjoittajat: Jan-Erik Andersson, Marketta Haila,
Yrjö Haila, Marja-Terttu Kivirinta, esipuhe: Penelope Curtis. Englanninkielinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti